Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Alankomaat on perinteisesti ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani ja suhteet maiden välillä ovat hyvät. Kaupallisten suhteiden lisäksi kahdenvälisissä suhteissa korostuu maiden EU-kumppanuus. Suomen ja Alankomaiden yhteisiä kiinnostuksen kohteita EU-politiikassa ovat toimielinten tehokkuus, keskittyminen olennaiseen, talous- ja rahoituskysymykset, oikeus- ja sisäasiat sekä unionin ulkoinen rooli. 
Suomen ja Alankomaiden väliset kulttuurisuhteet ovat aktiiviset.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Alankomaat on Suomelle merkittävä kauppa- ja investointikumppani. Alankomaat on ollut jo vuosia Suomen neljänneksi suurin vientimaa Yhdysvaltojen jälkeen ja Venäjää edellä. Tuonnissa Alankomaat on viidenneksi suurin Kiinan jälkeen ja Yhdysvaltoja ennen.
Suomen tavaravienti Alankomaihin nousi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 7,9 prosenttia tammi-syyskuussa vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vienti oli arvoltaan 3,1 miljardia euroa. Tuonti Alankomaista oli samalla ajanjaksolla arvoltaan 2,8 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 21,0 prosenttia vuoden 2020 vastaavaa ajankohtaa suurempi. Vuonna 2020 vienti Alankomaihin laski 2,7 prosenttia ja tuonti 8,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Alankomaiden osuus Suomen tavaraviennistä oli tammi-syyskuussa 6,3 prosenttia. Osuus laski vuoden 2020 6,7 prosentista. Tuonnissa Alankomaiden osuus nousi vuoden 2020 5,2 prosentista 5,5 prosenttiin. Suomen kauppa Alankomaiden kanssa on ollut Suomelle ylijäämäistä viime vuodet. 2021 tammi-syyskuussa kauppataseen ylijäämää kertyi 253 miljoonaa euroa.
Suomi vie Alankomaihin pääasiassa metalleja, öljyjalosteita ja muita kemianteollisuuden tuotteita, sekä vähäisemmässä määrin koneita ja laitteita sekä metsäteollisuuden tuotteita. Raudan ja teräksen viennin arvo nousi tammi-syyskuussa. Nousua tilastoitiin myös metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvoon. Koneiden ja laitteiden viennin arvo nousi myös. Tammi-syyskuussa öljyjalosteiden, peruskemikaalien, sinkin ja nikkelin viennin arvoon kirjattiin laskua. Elintarvikkeiden ja teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti Alankomaista laski tammi-syyskuussa, mutta sähköteknisten koneiden ja laitteiden, erityisesti tietokoneiden ja näiden osien, malmien, eläin- ja kasviöljyjen ja -rasvojen sekä kemianteollisuuden tuotteiden tuonnin arvo kasvoi.
Alankomaat kuuluu Suomen tärkeimpien ulkomaisten investointikohteiden joukkoon – vuoden 2017 Alankomaat on ollut ulkomaisten investointikohteiden kärjessä, ohi Ruotsin. Vuonna 2020 maa tipahti taas toiselle sijalle; Suomen suorien investointien kanta Alankomaihin oli lähes 22 miljardia euroa. Alankomaista tehdään Ruotsin jälkeen (27 % sijoituskannasta) myös toiseksi eniten (17% sijoituskannasta) suoria sijoituksia Suomeen; vuonna 2020 investointeja kirjattiin 12,5 miljardin euron arvosta. Suuri osa investoinneista ei kuitenkaan ole puhtaasti kahdenvälisiä, vaan Alankomaiden päässä investointikumppanina voi olla holding-yritys, jonka emoyritys kierrättää kansainvälistä toimintaansa Alankomaiden kautta. Osittain tämän vuoksi investointikannan arvossa esiintyy suurta hajontaa vuosien välillä (Tilastokeskus 2020).
Alankomaiden hallitusohjelmassa pääpaino on ilmastoneutraali-, fossiilivapaa- ja kiertotalous, sekä vihreä energia ja vihreä tuotantopolitiikka, jotka kaikki luovat uuttaa kestävää liiketoimintaa ja talouskasvua. Alankomaille kansainvälinen yhteistyö on tärkeää vihreän siirtymän toteuttamisessa. Yhteistyötä Suomen kanssa haetaan niin poliittisella kuin kaupallisella taholla, yhteisistä tavoitteista.
Alankomaissa toimii useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä (Kone, Sanoma, Neste, Nokia, UPM, Huhtamäki, Stora Enso, Valmet, Wärtsilä jne.). Maassa toimii Suomen Alankomaiden kauppakamari (fdcc.eu), jolla on nykyisin edustajisto myös Helsingissä.

Kulttuurisuhteet

Suomalainen kulttuuri löytää nykyään tiensä hyvin Alankomaihin. Suomalaisesta musiikista voi nauttia eri konserttisaleissa ja monilla festivaaleilla on usein suomalaisia artisteja. Myös suomalaista kuvataidetta ja tanssia on melko usein tarjolla. Suomen Benelux-instituutti, jonka sijaintipaikkana on Bryssel, toimii välittäjänä suomalaisten ja Benelux-maiden kulttuuritoimijoiden välillä.

Suomalaiset, suomen kieli

Alankomaissa asui vuonna 2018 Alankomaiden tilastokeskuksen mukaan noin 5000 suomalaista. Alankomaissa toimii aktiivinen, koko maan kattava Alankomaat-Suomi-yhdistys. Maassa opiskelee runsaasti suomalaisia opiskelijoita.
Suomen kielen opetus Groningenissa loppui vuonna 2013.
Suomi-kouluja on Haagissa, Amsterdamissa ja Groningenissa. Suomi-koulut on tarkoitettu Alankomaissa väliaikaisesti oleskelevien perheiden lapsille ja niissä opiskellaan suomen kieltä ja kirjallisuutta. Rotterdamin suomalainen lauantaikoulu on puolestaan perustettu hollantilaisille, jotka haluavat oppia suomea. Lauantaikoulu tarjoaa myös ohjausta äidinkielenään suomea puhuville lapsille kotiperuskoulun kautta.

Sopimukset

Historia

Alankomaat tunnusti Suomen 28. tammikuuta 1918 ja diplomaattiset suhteet solmittiin maiden välille 14. elokuuta 1918. Ennen toista maailmansotaa Suomen ja Alankomaiden suhteet keskittyivät kauppaan, merenkulkuun sekä kulttuuriin ja sama suuntaus jatkui edelleen sodan jälkeenkin. Talvisodan aikana Alankomaat oli yksi suurimmista humanitäärisen avun antajista Suomelle. Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaiden ja Suomen suhteet kehittyivät hyväksi etenkin kaupallisella tasolla, vaikka maat kulkivatkin eri suuntiin ulkopolitiikkansa osalta. Suomen EU:n liittymisen myötä Alankomailla ja Suomella on monia yhteisiä intressejä EU-politiikan harjoittamisessa.
Ennen toista maailmansotaa Suomesta oli Haagissa edustettuna asianhoitaja lähettilään ollessa akkreditoituna tänne jostain muualta. Ensimmäinen residentti suurlähettiläs nimitettiin vuonna 1947.