Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Alankomaiden energiakeskustelun uusimmat käänteet - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 16.11.2018

Alankomaiden energiakeskustelun uusimmat käänteet

Alankomaiden kansallisen ilmastosopimuksen Klimaatakkoordin valmisteluissa lähestytään loppusuoraa. Energiakeskustelu on männä viikkoina ottanut uusia kierroksia, kun uusia avauksia tihkuu julkisuuteen ja kerran jo haudatut aloitteet nostavat päätään.

Oli lopullinen sopimusteksti millainen hyvänsä, tulee energiatransitio avaamaan ennennäkemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisratkaisuille odotetaan voimakkaasti kasvavaa kysyntää useilla eri sektoreilla rakentamisesta sähkön varastointiin ja biopolttoaineisiin.

Pääministeripuolue VVD:n parlamenttiryhmän johtaja Dijkhoff esitti viime viikolla, että Alankomaiden tulee alkaa rakentaa lisäydinvoimaa niin pian kuin mahdollista, mikäli Pariisin ilmastotavoitteisiin ja maan kansallisiin sitoumuksiin aiotaan yltää. Aloitetta ydinvoiman lisärakentamisesta on osattu odottaa. Ilmastosopimuksen ensimmäinen luonnos julkaistiin loppukesästä ja alun perin julkisuuteen kerrottu tavoite täysin uusiutuvasta sähköntuotannosta vuonna 2050 oli muutettu tavoitteeksi täysin hiilineutraalista sähköntuotannosta – mikä jätti ydinvoiman rakentamiselle takaportin auki. Maa nojaa edelleen vahvasti raskaaseen teollisuuteen ja tehokkaiden sähkönvarastointiteknologioiden puutteessa ydinvoimasta toivotaan varmaa energialähdettä uudistuvien lisäksi. Alankomaissa on toiminnassa yksi ydinreaktori (485 MW), joka vastaa alle 4 % maan sähköntuotannosta.

Oppositiosta vihreät tyrmäsi aloitteen välittömästi, minkä lisäksi monet muutkin edustajat myös hallituspuolueista kritisoivat ehdotusta mm. korkeiden rakentamiskustannusten vuoksi. Ydinvoimaa ei tulla ainakaan markkinaehtoisesti rakentamaan, mutta aloitteen kannattajat ovat todenneet, ettei Alankomaat pääse millään keinoin ilmastotavoitteisiin ilman mittavia tukiohjelmia. Hinnan ja riskien lisäksi kriitikot painottivat, ettei lisäydinvoimaa olisi missään tapauksessa käytössä ennen vuotta 2030, joka on asetettu aikarajaksi monille ilmastotavoitteille.

Keskustelu ydinvoimasta pysyi otsikossa pari päivää ja sitä jatketaan myöhemmin parlamentissa. Voimakas kritiikki myös hallituspuolueiden sisältä johtanee siihen, että keskustelu ydinvoimasta lakaistaan takaisin maton alle – ainakin hetkeksi.

Myös kertaalleen haudattu keskustelu päästöveron käyttöönotosta kansallisella tasolla on taas nostanut päätään. Teollisuus sai torpattua ajatuksen alkuvuodesta, kun Klimaatakkoordin valmistelutyö käynnistettiin, mutta Alankomaiden keskuspankki julkaisi lokakuun lopussa raportin, jossa suositeltiin kansallisen päästöveron käyttöönottoa Alankomaissa.

Keskuspankin johtaja painotti, että Alankomaiden on pakko toimia, koska päästövähennykset laahaavat selvästi tavoitteita jäljessä; kansallisella päästöverolla haluttaisiin antaa voimakas sysäys päästövähennyksille, uusien teknologioiden implementoinnille ja esimerkiksi kiertotaloussiirtymälle. Muiden päästövelvoitteiden (mm. ETS) päälle suunniteltu 50 €/CO2 Mton -vero kasvattaisi taloutta ja alentaisi työttömyyttä hienokseltaan, pankin raportissa todetaan.

Asiantuntijoiden mukaan vero toki heikentäisi energiaintensiivisten alojen kustannustehokkuutta ja voisi johtaa joidenkin yritysten vetäytymiseen Alankomaista. Makrotaloudelliset analyysit osoittavat kuitenkin 20 % päästöleikkausten jarruttavan energiaintensiivisten yritysten toimintaa noin 5 % ja johtopäätelmien mukaan ylimääräinen vero ei tulisi alentamaan vaurautta tai heikentämään talouskasvua kansallisella tasolla. Toki haittavaikutusten minimoimiseksi olisi suotavaa, että vero otettaisiin käyttöön edes tärkeimmissä kauppakumppanimaissa.

Klimaatakkoordin valmisteluista tihkuneiden tietojen mukaan teollisuudelta ei tulla vaatimaan absoluuttisia päästövähennyksiä nopealla aikataululla, vaan niille annetaan ”lupa saastuttaa” ainakin vuoteen 2030 asti sillä edellytyksellä, että teollisuuslaitokseen asennetaan modernit hiilidioksidin talteenottojärjestelmät. Alankomaissa on käynnistetty pilotteja hankkeen tiimoilta ja tutkimusprojekteissa mietitään kuumeisesti, kuinka talteen otettu hiilidioksidi saadaan varastoitua tai uudelleenhyödynnettyä.

Myös sähkön varastointiin kaivataan nopeita ratkaisuja; offshore-tuulivoiman massiivinen lisärakentaminen ei tuo kaivattuja hyötyjä, ellei osaa tuotetusta energiasta saada varastoitua kustannustehokkaasti. Uusimmissa piloteissa tuulienergia pyritään muuntamaan vedyksi. Liikenteen sähköistämiseen vaaditaan myös uusia akkuteknologioita sekä älykkäiden sähkö- ja latausverkkojen kehittämistä.

Lopullinen ilmastosopimus pyritään viimeistelemään vuoden 2019 alussa. Sopimuksessa linjattavat tavoitteet ja keinot sekä niitä tukevat tukiohjelmat kasvattavat uusien energiaratkaisujen kysyntää. Potentiaalia suomalaisille yrityksille on nähtävissä varsinkin älykkäiden sähköverkkojen, puhtaan energian, energiatehokkaiden lämmönsäätelyjärjestelmien, sähkön varastoinnin ja yleisten energiatehokkuutta parantavien ratkaisujen suunnassa. Myös älyrakentamisen innovaatioille, kemiallisen kierrätyksen innovaatioille ja biopolttoaineille ennustetaan kasvavaa kysyntää lähitulevaisuudessa.  Kiertotalouteen siirtymistä tukevat tuotteet ja palvelut muodostavat oman kokonaisuutensa.

Eero Vento

Tulosta

Päivitetty 16.11.2018


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot