Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Vuosi Brexitiin – Alankomaat valmistautuu vallitsevasta epätietoisuudesta huolimatta - Suomen suurlähetystö, Haag : Team Finland

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 24.4.2018

Vuosi Brexitiin – Alankomaat valmistautuu vallitsevasta epätietoisuudesta huolimatta

Hiljattain julkaistut analyysit Brexitin vaikutuksista ennustavat Alankomaiden talouden kärsivän keskimäärin muita EU-maita enemmän mahdollisesta hard-Brexitistä. Alankomaiden hallitus tarjoaa lääkkeeksi alankomaalaisille yrityksille yhden selkeän ohjeen: "prepare, prepare, prepare". Paikallisia vientiyrityksiä sekä alihankkijoita kehotetaan etsimään vaihtoehtoisia markkinoita. Tuontiyrityksiä neuvotaan asemoimaan itsensä uudelleen kansainvälisissä tuotantoketjuissa sekä hakemaan korvaavaa tarjontaa muualta sisämarkkina-alueelta.

Brexitiin valmistautumiten voi siten tarjota suomalaisyrityksille mahdollisuuden astua Alankomaiden markkinoille – ja täällä jo toimiville yrityksille oivan aikaikkunan markkinaosuutensa kasvattamiseen tai palvelutarjonnan monipuolistamiseen. Erityisesti kysynnän odotetaan lisääntyvän perinteisten Britanniasta tuotujen tuotteiden kohdalla; kuluttajaelektroniikka, optiikka, suurteollisuuslaitteistot sekä IT- ja liike-elämän palvelut.

Brexitin uhka avaa liiketoimintamahdollisuuksia

Alankomaalaisen Rabobankin ja KPMG:n hiljattain julkaisemat analyysit Brexitin vaikutuksista ennustavat Alankomaiden talouden kärsivän keskimäärin muita EU-maita enemmän johtuen maiden tiiviistä kauppasuhteista ja Alankomaiden asemasta kansainvälisen kaupan solmukohtana. Iso-Britannia on Alankomaiden toiseksi tärkein kauppakumppani, ja vienti Britanniaan on vuosittain kattanut noin 10 % Alankomaiden kokonaisviennistä.

Ennusteiden mukaan hard-Brexit alentaisi Alankomaiden bruttokansantuotetta jopa 4,25 prosenttia vuodessa, mikä tarkoittaisi noin 4 000 euron vuotuista rahallista menetystä jokaista alankomaalaista työntekijää kohden. Hard-Brexitin toteutuessa vuodelle 2020 ennustetun 1,5 % talouskasvun odotetaan painuvan lähelle nollaa. Rabobankin mukaan Brexit painaa lievimmilläänkin Alankomaiden BKT:tä 3,5 % ja aiheuttaa keskimäärin 3 250 euron rahalliset menetykset jokaista työntekijää kohden. Tilastokeskus CBS:n ennusteessa oli lisäksi arvioitu, että mikäli Britannian kanssa saavutettaisiin taloudellisesti "soft-Brexit" – eheä kauppasopimus, joka karsisi puolet kaikista kolmansille maille asetettavista tulleista – olisivat Britannian EU-eron kokonaisvaikutukset Alankomaiden talouteen vain 20 % lievemmät kuin hard-Brexit -skenaarioissa.

Vuonna 2017 Alankomaista vietiin tuotteita ja palveluita Britanniaan noin 39 miljardilla eurolla, ja tuonnin kasvu taantui noin 23,3 miljardiin euroon. Kaikista EU maista Britannia tuo Alankomaista toiseksi eniten tavaroita ja palveluita Irlannin jälkeen. Erityisesti tiettyjen maakuntien paikallistaloudet ovat äärimmäisen riippuvaisia viennistä Iso-Britanniaan; Belgiaan rajautuvat eteläiset maakunnat sekä pohjoisin Noord-Holland vastaavat yhdessä noin 65 prosentista kaikesta kanaalin ylittävästä viennistä.

Ensimmäiset merkit Brexitin vaikutuksista Alankomaiden–Britannian -kaupankäyntiin ovat jo nähtävillä. Viime vuonna Alankomaiden vienti Britanniaan ei edellisvuosien tapaan enää kasvanut, vaikka maan kokonaisvienti kasvoi tuntuvat 10 %. Kuluvan vuoden alkukuukausina myös kahdenvälisten investointien määrä on kääntynyt laskuun.

Öljyjalosteiden ohessa vihannekset, lihatuotteet ja muut elintarvikkeet ovat suurimpia Britanniaan vietäviä tuoteryhmiä. Ylipäätään Alankomaat on maailman suurin maataloustuotteiden viejä Yhdysvaltojen jälkeen. Näiden lisäksi myös lääkkeitä, elektroniikkaa, kuljetusvälineistöä ja panimotuotteitta viedään merkittävissä määrin. Palveluviennissä korostuvat liike-elämän palvelut, IT-palvelut sekä matkailu.

Samat päätuoteryhmät ovat vuodesta toiseen hallinneet myös Alankomaiden tuontia Britanniasta; polttoaineet, kemianteollisuuden tuotteet, suurteollisuuslaitteistot, ajoneuvot sekä elektroniikka kuten lääketieteelliset laitteet ja optiikka. Brexitin astuessa voimaan kysyntä näille tuotteille ei kuitenkaan häviä, minkä vuoksi Brexitin odotetaan stimuloivan tuontia ja investointeja muista EU-maista. Samalla uusille suomalaisyrityksille voi tarjoutua mahdollisuus astua Alankomaiden markkinoille – ja täällä jo toimiville yrityksille mahdollisuus markkinaosuutensa kasvattamiseen tai palvelutarjonnan monipuolistamiseen. Sekä Alankomaiden hallitus että paikalliset liike-elämän etujärjestöt kehottavat paikallisia vientiyrityksiä sekä alihankkijoitaetsimään vaihtoehtoisia markkinoita tuotteilleen. Tuontiyrityksiä neuvotaan asemoimaan itsensä uudelleen kansainvälisissä tuotantoketjuissa sekä hakemaan korvaavaa tarjontaa muualta sisämarkkina-alueelta.

Sekä hallitus että liike-elämän etujärjestöt ovat myös muistuttaneet, että vastuu Brexitiin varautumisessa on hyvin pitkälti yrityksillä itsellään. Epävarmuudesta huolimatta liike-elämän täytyy varautua Brexitin vaikutuksiin jo ennen kuin vaikutukset ovat tiedossa. Epävarmuustekijät eivät tule poistumaan ennen kuin kaikesta on kirjallisesti sovittu, mutta yritykset eivät voi alkaa valmistautua Brexitiin vasta Britannian EU-eron tullessa voimaan.

Talouskasvun ja työllisyyden moottoreina voidaan Alankomaissakin pitää pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden eteen Brexit nostaa ensiarvoisen tärkeitä kysymyksiä mietittäväksi. Mitä Brexit ihan käytännössä tarkoittaa, muuttuuko mikään transitiokauden aikana, kuinka selvitä tulli- ja muista ulkomaankaupan muodollisuuksista? Alankomaissa hallitus yllyttää selvittämään Brexitin yrityskohtaiset vaikutukset riittävän ajoissa sekä varautumaan no deal -skenaarioon – ja tarjoaa tähän verkkotyökalun Brexit Impact Scan.

Brexit Impact Scan on avoin verkkosivu (rvo.regelhulpenvoorbedrijven.nl/brexitimpactscan), jonne yritys voi täyttää perustiedot omasta Iso-Britanniaan liittyvästä liiketoiminnastaan; onko kyseessä vienti- vai tuonti, millä alalla yritys toimii, täytyykö immateriaalioikeuksiin liittyviä kysymyksiä pohtia osana liiketoimintaa? Perustietojen pohjalta verkkopalvelu kertoo, millaisia vaikutuksia Brexit mahdollisesti aiheuttaa ja kuinka niihin tulisi varautua. Palvelua kehitetään neuvottelujen edetessä, kun Brexitin konkreettiset vaikutukset kullekin kaupan alalle alkavat paremmin selkiytyä.

Alankomaalaisten yritysten etsiessä uusia kauppakumppaneita sisämarkkinoilta, on suomalaisyritysten syytä olla valppaina ja ryhtyä proaktiiviseen toimintaan omien tuotteidensa ja palvelujensa markkinoinnissa. Kauppasuhteemme Alankomaihin ovat perinteikkäät ja vahvat, minkä lisäksi tukipalveluja ulkomaalaisille yrityksille on hyvin saatavilla – Brexitin tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia on syytä kartoittaa kaikilta kaupan aloilta.

Eero Vento

Tulosta

Päivitetty 25.4.2018


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot