Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Haagissa juhlistettiin Suomen ja Alankomaiden satavuotista yhteistyötä - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 16.4.2018

Haagissa juhlistettiin Suomen ja Alankomaiden satavuotista yhteistyötä

Haagin suurlähetystö järjesti 22.3. Suomen ja Alankomaiden satavuotista yhteistyötä juhlistavan seminaarin, jonka pääpuhujana Suomen puolelta oli poliittinen alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen, ja Alankomaiden puolelta ulkoministeriön poliittisen päällikön sijainen Pieter Jan Kleiweg de Zwaan (Deputy-Director General for Political Affairs). Seminaari järjestettiin suurlähettiläs Katri Viinikan virka-asunnolla, ja seminaaritila oli viimeistäkin tuolia myöten täynnä.

Diplomaattisuhteiden solmiminen

Ajatus seminaarin järjestämisestä tuli alun perin Alankomaat – Suomi –yhdistyksen pitkäaikaiselta aktiivijäseneltä ja nykyiseltä puheenjohtajalta Rune Frantsilta, joka oli myös yksi seminaarin puhujista. Seminaarilla oli alun perin tarkoitus juhlistaa Suomen ja Alankomaiden diplomaattisuhteiden satavuotisjuhlavuotta, tunnustihan Alankomaat Suomen itsenäisyyden 28.1.1918, ja edustuston tietojen mukaan diplomaattisuhteet solmittiin saman vuoden elokuussa.

Juhlavuoden kunniaksi olimme hankkineet jopa erityisen logon, jota suunniteltiin käytettävän sähköisissä allekirjoituksissa ja joissakin painotuotteissa. Mietimme myös, että tunnustamisen merkkipäivää juhlistavaan Facebook -päivitykseen olisi mukavaa saada kuva asiakirjasta, jolla Alankomaat vahvisti tunnustavansa Suomen itsenäisyyden, ja olimme asian tiimoilta yhteydessä ulkoministeriön tietopalveluun.

Yhteydenotto aiheutti kuitenkin lieviä sydämentykytyksiä. Ensinnäkin ilmeni, että mitään juhlavaa, leimoin ja nimikirjoituksin varustettua virallista tunnustamisasiakirjaa tai vaatimattomampaakaan asiakirjaa ei ole koskaan saatu, vaikka tunnustaminen on muuten luotettavasti dokumentoitu. Lisäksi selvisi, että diplomaattisuhteiden solmimisen vuosipäivää vietetäänkin vasta ensi vuonna, tarkalleen ottaen 5.6.1919, kun taas edustusto oli pitänyt suhteiden solmimispäivänä ulkoministeriön vanhoista julkaisuista periytynyttä päivämäärää 14.8.1918. Kyseinen päivä ei toki ole ollut aivan merkityksetön, koska senaatti päätti tuolloin valtuuttaa Suomen Berliinin lähettilään Edvard Hjeltin edustamaan Suomea myös Alankomaissa. Hjelt ei kuitenkaan ollut yhteydessä alankomaalaistahoihin ennen maaliskuussa 1919 tapahtunutta eroaan, eikä yksipuolinen senaatin suorittama nimitys tarkoita diplomaattisuhteiden solmimista.

Seminaariohjelma 22.3.2018

Emme kuitenkaan lannistuneet uusista tiedoista, vaan totesimme, että satavuotinen yhteistyö antaa erinomaisen aiheen juhlaan. Kertomus tunnustamisen saamisesta ja siihen liittyvistä tapahtumista ansaitsi mielestämme myös tulla kuulluksi, ja jatkoimme seminaarin valmisteluja.

Suomen ja Alankomaiden tiivis yhteistyö korostui puheenvuoroissa

Seminaarin avasi suurlähettiläs Katri Viinikka, joka toivotti yleisön tervetulleeksi maailman onnellisimman maan suurlähettilään virka-asuntoon. Alankomaat tuli alkuvuodesta tehdyssä YK:n onnellisuusvertailussa kuudennelle sijalle, ja Viinikka katsoikin Suomen onnellisuusmenestyksen kompensoivan hieman talviolympialaisten mitalisaldojen eroa (Suomi 6 mitalia, Alankomaat 20).

Avs Anne Sipiläinen_seminaari 22.3.2018

Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen aloitti vieraspuhujista ensimmäisenä. Sipiläinen kävi puheenvuorossaan läpi Suomen asemaa EU-maana tuoden esille näkemyksiämme ajankohtaisista EU-asioista, pohtien myös samanmielisyyttämme Alankomaiden kanssa EU:ssa ja muilla kansainvälisillä areenoilla.

Suomi ja Alankomaat ovat kautta vuosien olleet läheisiä kumppaneita, ja EU:n myötä yhteistyötä tehdään päivittäin useilla eri sektoreilla.  Maillamme on hyvin samanlaiset näkemykset mm. Euroopan rahaliiton kehittämisestä, pidämme tärkeänä tehtyjen päätösten toimeenpanoa uusien tavoitteiden asettamisen sijaan, peräänkuulutamme parempaa sääntely-ympäristöä ja pidämme tärkeänä sisämarkkinoiden tehostamista. Kansainvälisillä areenoilla olemme sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen vahvoja puolestapuhujia ja kannamme myös oman vastuumme globaaleista kysymyksistä.

Suomi on kuitenkin huolissaan EU:n kansainvälisen aseman heikentymisestä. Jos Yhdysvallat jatkaa vetäytymistään kansainvälisistä sopimuksista, tulisikin EU:n ottaa vahvempi rooli kansainvälisen järjestyksen ylläpitäjänä, vaikkei se Yhdysvaltojen asemaa voi kokonaan korvatakaan. On myös tärkeää, että EU puhuu yhdellä äänellä. On valitettavaa, että yhteistä näkemystä ei ole aina pystytty löytämään esimerkiksi ihmisoikeuksista.

Suomi on ollut vahva EU:n laajentumisen tukija, mutta samanaikaisesti Suomi on painottanut sitä, että jäseniksi otettavien maiden tulee täyttää jäsenyyskriteerit. On tärkeää, että jäsenyysneuvotteluja jatketaan myös Turkin kanssa, vaikka maa onkin viime aikoina ottanut askelia taaksepäin. Suomelle EU on myös turvallisuusyhteisö, ja olemme olleet vahvasti kehittämässä EU:n turvallisuusyhteistyötä.

Vaikka emme ole Naton jäseniä, ylläpidämme mahdollisuutta liittyä liittokuntaan. EU-Venäjä –suhteisiin emme odota merkittäviä myönteisiä muutoksia lähiaikoina. Salisburyn tapaus on erittäin vakava asia, ja olemme yhtä mieltä Ison-Britannian kanssa siitä, että Venäjä on todennäköisesti iskun takana.

pdfAlivaltiosihteeri Anne Sipiläisen puhe (pdf)

Pieter Jan Kleiweg de Zwaan_seminaari 22.3.2018

Poliittisen päällikön sijainen Pieter Jan Kleiweg de Zwaan onnitteli puheenvuoronsa aluksi vielä kertaalleen satavuotiasta Suomea, kertoen kunnioittavansa itsenäisyytemme eteen tehtyjä raskaita uhrauksia. Kleiwegin mukaan käsite "sisu" kuvaakin suomalaisia äärimmäisen hyvin, ja hän onnistui avaamaan sanan merkityksen myös seminaariyleisölle. Nykypäivänä Suomi on monilla eri mittareilla mitattuna yksi maailman kehittyneimmistä maista, ja tärkeä kumppani myös Alankomaille. Paljon puhutaan yhteistyöstä ja solidaarisuudesta, mutta meille molemmille se on myös tekoja.

Alankomaille kuluva vuosi YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä on erityinen tilaisuus osoittaa solidaarisuutta ja viedä sille tärkeitä asioita eteenpäin. Kleiweg kertoi Alankomailla olevan kolme prioriteettia turvallisuusneuvostokaudelleen, jotka ovat 1) konfliktien eston vahvistaminen, 2) rauhanturvaoperaatioiden modernisointi ja 3) oikeuden ja vastuukysymysten edistäminen. Alankomaat pyrkii omassa turvallisuusneuvostotyöskentelyssään avoimuuteen, ja katsoo toimivansa neuvostossa myös kumppaneidensa puolesta. YK on  maillemme myös yksi keskeisistä yhteistyöfoorumeista.

Itsenäisyyden alkuvuosista identiteetin rakentamiseen

Prof. Rune Frants_seminaari 22.3.2018

Professori Rune Frants johdatteli yleisön itsenäisyyden alkuvuosiin kertoen, että tieto Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta saatiin suullisesti Alankomaiden ulkoministeri Jonkheer Loudonilta 28.1.1918. Lupauksista huolimatta tunnustamisesta ei saatu kirjallista asiakirjaa, mistä johtuen suomalaisia merimiehiä kohdeltiin vielä vuonna 1919 venäläisinä, ennen kuin tunnustamisasia vahvistettiin tavallisella kirjeenvaihdolla. Frants kertoi itsenäisyyden alkutaipaleesta elävästi esitellen puheensa joukossa myös mielenkiintoista kuva- ja tekstimateriFrantsin puheenvuorossa korostui se tosiasia, että itsenäisyyden alkuvuodet olivat siis monessa suhteessa varsin kaoottiset.

Pasi Saukkonen_seminaari 22.3.2018

Vanhempi tutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta keskittyi omassa esityksessään pohdiskelemaan identiteettikysymyksiä. Väitöskirjansa Suomesta, Alankomaista ja kansallisvaltioiden identiteettipolitiikasta vuonna 1999 kirjoittanut Saukkonen tarkasteli molempien maiden identiteettiä myös eurooppalaisesta perspektiivistä.

Suomi ja Alankomaat olivat 1990-luvun alussa varsin erilaisia identiteetiltään – Suomi oli varsin homogeeninen maa idän ja lännen välissä, jossa kansakunnan identiteetti oli vahva. Alankomaat puolestaan oli keskellä Eurooppaa oleva monikulttuurinen yhteiskunta, jossa identiteettiä ei koettu yhtä yksiselitteisenä. Reilussa kymmenessä vuodessa tapahtui kuitenkin iso muutos – Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja monikansallistui, kun taas Alankomaissa populismin nousu sai maan käpertymään sisäänpäin ja etsimään tukea identiteettikysymyksiin historiasta. Saukkonen sai monet varmasti miettimään mielessään, mitä kansallisuus ja eurooppalaisuus itselle merkitsevät. Entä voiko identiteettejä olla samanaikaisesti useita?

Yhteistyölle tarvetta jatkossakin - maailma ei ole valmis!

Adriaan Schout_seminaari 22.3.2018

Seminaari päättyi Clingendael -instituutin tutkijan ja Eurooppa-koordinaattorin Adriaan Schoutin ansiokkaaseen yhteenvetoon siitä, miten EU:n kehitystä tulisi viedä eteenpäin - jos sitä ylipäänsä halutaan viedä eteenpäin. Meneillään on keskustelu, jossa pöydällä on isoja aloitteita joita lähinnä Ranskan presidentti on pitänyt esillä, mutta löytyykö näille riittävästi tukea? Alankomaiden linja on varovainen, ja myös Suomi on usein yhdistetty samaan "kääpiöiden koalitioon" Alankomaiden kanssa. Schout pohdiskeli myös sitä, että perinteisesti EU on aina vahvistunut kriiseissä, joten olisiko jo nyt nähtävissä rivien tiivistymistä Brexitin osalta?

Avs Sipiläinen ja sls Viinikka_seminaari 22.3.2018
Suurlähettiläs Viinikka lahjoitti seminaaripuhujille Alankomaat-Suomi -yhdistyksen juhlakirjan "Itsenäinen Suomi 100 vuotta".

Saimme paljon kiitosta järjestelyistä ja mielenkiintoisista puheenvuoroista, joista kunnia kuuluu tietysti ennen kaikkea puhujille! Ei ole mitään syytä epäillä sitä, etteikö Suomen ja Alankomaiden yhteistyö jatkuisi tiiviinä ja hyvänä myös seuraavat sata vuotta!

Sirpa Oksanen

Tulosta

Päivitetty 16.4.2018


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot