Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen suurlähetystö, Haag: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 22.8.2018

Alankomaissa ryhdytään kunnianhimoisiin ilmastotoimiin

Alankomaiden kansallisen ilmastosopimuksen ensimmäinen luonnos julkaistiin heinäkuussa. Paperia voidaan pitää tiekarttana ja ohjenuorana sille, kuinka aiemmin keväällä asetettuihin ilmastotavoitteisiin päästään; Alankomaat sitoutui vähentämään kasvihuonepäästöjä 49 % vuoteen 2030 mennessä ja 90 % vuoteen 2050 mennessä.

Nopea energiatransitio tarjoaa monipuolisia vienninedistämismahdollisuuksia. Energiatehokkaille lämmönsäätelyjärjestelmille, moderneille hybridiboilereille, älyrakentamisen innovaatioille, älykkäille sähköverkoille, hiilidioksidin talteenottojärjestelmille, kemiallisen kierrätyksen innovaatioille ja biopolttoaineille ennustetaan kasvavaa kysyntää lähitulevaisuudessa.

Valmistelun lähtökohdat

Päästövähennysten saavuttamiseksi Alankomaat on nimennyt useita konkreettisia tavoitteita, joihin lukeutuvat muun muassa hiilestä luopuminen vuoteen 2030 mennessä sekä kiertotalouteen siirtyminen 2050 mennessä. Vuodesta 2050 eteenpäin sähköntuotannon tulee olla täysin hiilineutraalia, minkä lisäksi selvitetään mahdollisuutta kieltää polttomoottoriautojen myynti vuodesta 2030 eteenpäin. Tavoitteita voidaan pitää vähintään kunnianhimoisina, sillä 35 % sähköstä tuotetaan edelleen kivihiilellä ja fossiilisilla energianlähteillä on viime vuoteen saakka tuotettu lähes 90 % kaikesta Alankomaissa kulutetusta energiasta.

Nyt julkaistu 80-sivuinen kirjanen määrittelee valmistelun lähtökohdat ja hahmottelee eri keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.  Lopullista ilmastosopimusta valmistellaan monenkeskisen prosessin kautta, jossa yli 300 eri alojen asiantuntijaa ovat huhtikuusta alkaen neuvotelleet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavista käytännön toimista. Kaikkien neuvotteluosapuolten kuten virkamiesten, teollisuuden etujärjestöjen, ympäristöjärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien on määrä kokoontua yhteen loppuvuodesta allekirjoittamaan lopullinen ilmastosopimus. Aikataulu voi osoittautua liian kunnianhimoiseksi ja työ venyä vuoteen 2019.

Koska Alankomaat laahaa pahasti ilmastotavoitteitaan perässä, on jo lähivuosille suunniteltu kunnianhimoisia toimia. Uusiutuvan energian tuotanto täytyy viisinkertaistaa 2030 mennessä, mikä tarkoittaa uusimman tuulivoimateknologian massiivista lisärakentamista. Luonnosversion pohjalta Pohjanmeren rannikon tuulivoimakapasiteetti tulisi nostaa 11,5 gigawattiin 2030 mennessä ja 75 gigawattiin ennen vuotta 2050. On huomattavaa, että vuodesta 2050 sähköntuotannon tulee olla täysin hiilineutraalia – ei siis täysin uusiutuvaa – mikä jättää ydinvoiman rakentamiselle takaportin auki.

Uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus pyritään tuomaan mahdollisimman lähelle toisiaan, minkä tukemiseksi energiapoliittista päätöksentekovaltaa hajautetaan paikallistasolle RES-strategioiden (Regional Energy Strategy) kautta. Hallitus ei halua ohjata muutoksia kädestä pitäen, sillä eri alueet vaativat omanlaisensa ratkaisut; maakunnille ja kaupungeille halutaan antaa mahdollisuus päättää kuinka ne ilmastotoimensa toteuttavat.

Monet ilmastotoimet, erityisesti kaasun saatavuuden rajoittaminen, aiheuttavat lyhyellä aikavälillä lisäkustannuksia. Kaupallisten ja ilmastoasioiden ministeri Wiebes on luvannut huolehtia, ettei energiatransition hintalappu kotitalouksille nouse liian korkeaksi. Esimerkiksi kaasusta irtautumiseen ja sähköautojen ostoon laaditaan tukiohjelmat. Valmisteluissa kiinnitetään huomiota myös sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen niin, ettei kustannusten suhteellinen kasvu kohdistuisi epätasaisesti tiettyihin ihmisryhmiin tai tietyille alueille.

Wiebes on myös joutunut puolustautumaan kritiikiltä, jonka mukaan Alankomaat sahaa omaa oksaansa sitoutumalla EU-sopimuksia tiukempiin päästötavoitteisiin. Asiantuntijalausuntoihin viitaten Wiebes on todennut, etteivät nykyiset sitoumukset ole riittäviä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi vaan niitä tullaan kiristämään, minkä vuoksi on parempi olla ajoissa liikkeellä. Jos tai kun päästömaksujen hinnat nousevat, ilmastoystävällinen yhteiskunta ja teollisuus saavat etulyöntiaseman kansainvälisessä kilpailussa.

Monenkeskinen valmisteluprosessi

Käytännössä ilmastosopimusta valmistellaan monenkeskisen prosessin kautta, jossa yli 300 asiantuntijaa eri aloilta ovat huhtikuusta alkaen neuvotelleet ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vaadittavista käytännön toimista viidessä eri pöydässä (sähköntuotanto, teollisuus, maatalous, liikkuvuus & transportaatio, rakennettu ympäristö).

Jokaiselle pöydälle on asetettu oma CO2-päästövähennysvelvoite (yht. 48,7 Mton), ja toimijat voivat yhdessä päättää kuinka tämä saavutetaan.

  1. Sähköntuotanto (CO2-päästövähennysvelvoite 20,2 Mton)

Suurimmat päästöleikkaustarpeet kohdistuvat sähköntuotantoon. Kun Pohjanmeren kaasuntuotantoa ajetaan alas, pyritään kaasuriippuvaiset yhdyskunnat ohjaamaan uusiutuvan sähkön piiriin. Sähkönkulutuksen ennustaminen on kuitenkin hankalaa ja Alankomaat varautuu eri strategioilla tuottamaan 84-120 TWh sähköä ilmastoystävällisilllä tuotantomuodoilla vuonna 2030. Alkuperäisen suunnitelman mukaan maalle sijoitetuilla tuuli- ja aurinkovoimaloilla tuotetaan 35 TWh ja loput offshore-tuulivoimalla. Teollisen kokoluokan investointeja voidaan vähentää, mikäli pienet paikallistason tuotantojärjestelmät, esimerkiksi kiinteistöyhtiöiden omat aurinkopaneelit, yleistyvät.

Arviot uusiutuvien sähköntuotantomuotojen kapasiteetin kasvusta perustuvat hintaolettamuksiin, joiden mukaan offshore-tuulivoiman tuotantohinta asettuu noin 30-40 euroon megawattitunnilta ja maatuulivoiman ja aurinkovoiman 30-60 euron haarukkaan tuotantotavasta ja -paikasta riippuen. Uusiutuvien energiamuotojen tukijärjestelmät ajetaan alas 2025, sillä tästä eteenpäin tuotanto saadaan voitolliseksi markkinaehtoisestikin. Mikäli 2025 tulee liian aikaisin kilpailukykyisen ja markkinaehtoisen rakentamisen kannalta, voidaan epäsuorat tukimenetelmät ottaa harkintaan, mutta rahallista tukea uusiutuvien tuotannolle teollisessa kokoluokassa ei tulla enää vuonna 2026 maksamaan.

Hallituksen suunnittelemasta minimihinnasta sähköntuotannossa syntyneelle hiilidioksidille on käyty vilkasta keskustelua. Asiantuntija-arvioiden mukaan näyttää siltä, ettei paperiin tulla kirjaamaan absoluuttista CO2-minimihintaa, vaan toimilla pyritään ensisijaisesti päästöjen vähentämiseen sähkön ja muun energian käyttökohteissa; ilmastoa ei saisi saastuttaa edes maksua vastaan.

Energiainfrastruktuuri joudutaan uusimaan suurilta osin, kun uusiutuvilla tuotettu sähkö syrjäyttää kaasun energiakulutuksessa. Sähköinfrastruktuurin modernisoimisessa suurta roolia näyttelevät uusimmat sähkönvarastointi-innovaatiot, joiden oletetaan mahdollistavan megaluokan tuulipuistojen rakentamisen. Myös siirtolinjat naapurimaihin täytyy uusia, sillä rajat ylittävää sähkökauppaa tullaan tekemään enemmän sitä mukaa, kun Pohjanmeren kaasuntuotantoa ajetaan alas.

  1. Teollisuus (CO2-päästövähennysvelvoite 14,3 Mton)

Helpot keinot teollisuuden hiilidioksidipäästöjen alentamiseen on jo pääosin käytetty. Teollisuudessa vaadittavien uudistusten hintalapuksi arvioidaan 15-20 miljardia euroa, eikä kustannusten jaosta olla vielä päästy sopuun. Etujärjestöjen mukaan energiatransition edellyttämät investoinnit eivät hyödytä raskasta teollisuutta itseään, mutta ne luovat massoittain uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä edelleen hyödyttää kansantaloutta ja parantaa uusien teknologioiden kustannustehokkuutta. Positiivisten seurannaisvaikutusten ja kansantaloudellisen merkityksensä vuoksi raskas teollisuus odottaa julkiselta sektorilta tukea vaadittuihin ilmastoystävällisiin investointeihin. Ympäristöjärjestöt vaativat Alankomaiden raskasta teollisuutta talkoisiin mukaan, tai muuten he eivät tule paperia allekirjoittamaan.

Hallituksen tuella teollisuus pyrkii siirtymään biomassan porrastettuun käyttöön, jossa energia otetaan talteen vasta elinkaarensa loppuun tulleilta tuotteilta sen sijaan, että biomassaa hyödynnettäisiin ensisijaisesti polttoaineena. Hallitus ryhtyy myös rahoittamaan kemiallisen kierrätyksen tutkimusprojekteja sekä hankkeita, joilla pyritään parantamaan keinoja muuttaa jätteet käyttökelpoisiksi kemikaaleiksi.

Uusien innovaatioiden tarve ja teknologioiden käyttöönotto lisäävät kysyntää suomalaisosaamiselle. Lähivuosina eniten investointeja odotetaan hiilidioksidin talteenottojärjestelmiin, vihreän vetytalouden käyttöönottoon, erilaisiin lämpöpumppuihin ja biomassan jatkojalostukseen. Hiilidioksidin talteenottojärjestelmistä ei kuitenkaan haluta pysyväisratkaisua, sillä ne lähinnä peittelevät päästöongelmaa sen sijaan että tarjoaisivat pysyväisratkaisun siihen.

  1. Maatalous (CO2-päästövähennysvelvoite 3,5 Mton)

Maatalouden ilmastokuormitusta pyritään pienentämään tehokkaammalla maankäytöllä ja uusilla kasvihuoneteknologioilla, joiden kehitys on jo viimeisen vuosikymmenen aikana auttanut parantamaan maa-alaan suhteutettua tuotantotehokkuutta merkittävästi. Alatavoitteiksi tullaan kirjaamaan ruokahävikin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä, hiilineutraali kasvihuonetalous vuoteen 2040 mennessä. Kasviperäisten proteiinien kulutusta pyritään kasvattamaan eläinperäisen proteiinin kustannuksella, mutta suunnitelmaa karjan tai lihatalouden vähentämisestä ei näillä näkymin tulla kirjaamaan sopimukseen.

  1. Liikkuminen ja transportaatio (CO2-päästövähennysvelvoite 7,3 Mton)

Liikenne ja transportaatio –pöydässä pyritään luomaan holistinen malli, jonka käyttöönoton myötä liikenteen ilmastokuormitus pienenee tuntuvasti. Mallin suuren linjat on määritelty; liikennemuotojen modernisointi, olemassa olevan liikenneinfrastruktuurin käytön optimointi ja fossiilisista luopuminen. Konkreettisista keinoista ei olla vielä päästy sopuun, sillä liikenteen uudistuksia jarruttaa kustannusten nousu aina tietyssä käyttäjäryhmässä.

Liikenteen päästöjen odotetaan vähenevän dramaattisesti 2030-luvulla, mikäli hallitus pitää kiinni suunnitelmastaan kieltää päästöjä aiheuttavien autojen myynti. Keinot päästöjen vähentämiseen tulevien 12 vuoden aiheuttavat kuitenkin päänvaivaa, sillä EU-komission päästöehdotuksen mukaan autojen hiilidioksidipäästöjen tulisi vähentyä
30 % jo vuosien 2021–2030 välillä.

Ensimmäisten kuukausien neuvottelujen pohjalta näyttää siltä, että tienkäyttömaksuja ei tulla ottamaan käyttöön. Julkisen liikenteen ja pyöräilyn käyttäjämääriä pyritään kasvattamaan yksityisautoilun kustannuksella. Yksityisautoilun sähköistämisen vauhdittamiseksi hallitus pyrkii tukemaan laajan latausverkoston rakentamista sekä autoilun huomioimista olennaisena osana älykkään sähköverkon kehittämistä. Erillinen työryhmä selvittää parhaillaan keinoja lisätä biopolttoaineiden osuutta raskaissa maantiekuljetuksissa sekä meri- ja lentoliikenteessä.

  1. Rakennettu ympäristö (CO2-päästövähennysvelvoite 7,4 Mton)

Alankomaiden verrattain vanhan rakennuskannan energiatehokkuus on surkealla tasolla, mutta keskustelujen etenemiseen rakennetun ympäristön pöydässä ollaan kauttaaltaan hyvin tyytyväisiä. Rakennuskannan uudistuksia ohjaa kauttaaltaan kaasusta irtautuminen, mitä vauhditetaan kiristämällä kaasun verotusta ja madaltamalla sähköveroa.

Kaasusta irtaantuminen pyritään aloittamaan nopeasti ja alatavoitteista tämän urakan alkuun saattamiseksi on jo päätetty; Vuosina 2018-2021 rakennettavista uusista taloista 75 % pyritään tekemään kokonaan kaasuvapaiksi, ja samassa ajassa 102 500 kaasuriippuvaisen kodin energiaratkaisut muunnetaan muihin järjestelmiin.

Kaasusta irtautuminen aiheuttaa suuria kustannuksia kotitalouksille, minkä vuoksi pankeilta odotetaan uusia laina- ja rahoitusjärjestelyitä kotitalouksien energiajärjestelmien uudistamiseen. Aiemmin kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan kaikkien alankomaalaisten kotitalouksien muuttaminen energianeutraaleiksi maksaisi 190 miljardia euroa. Yhdessä pankkien kanssa hallitus pyrkii rakentamaan rahoitusvälineistä ja verokannustimia, joilla valjastetaan markkinat uudistusten tueksi sekä kannustetaan yrityksiä ja kotitalouksia toteuttamaan ilmastoystävällisiä uudistuksia.

Rakennetun ympäristön pöydissä on spekuloitu mahdollisuuksia ohjailla energiankulutusta ruohonjuuritason käyttökohteissa. Mikäli työryhmät löytävät keinot energiankulutuksen sääntelyyn esimerkiksi kotitalouksissa ja liikehuoneistoissa, erilaisten rakentamisen innovaatioiden kysyntä kasvanee tuntuvasti – avaten yhä lisää vientimahdollisuuksia energiatehokkaan rakentamisen saralla. Alan liiketoimia vauhdittavat hallituksen suunnitelmat ryhtyä tukemaan modernien eristys-, lämmönsäätely- ja energiansäästöratkaisujen käyttöönottoa.

Suunnitelman viimeistely ja toimeenpanon seuranta

Alankomaiden hallituksen odotetaan esittelevän näkemyksensä luonnospaperista syyskuussa, minkä jälkeen asiaa käsitellään parlamentissa. Myös Alankomaiden ympäristökeskus ja tilastokeskus arvioivat ehdotuksen, ja työryhmät eri pöydissä jatkavat neuvottelujaan saatujen kommenttien pohjalta. Lopullinen ilmastosuunnitelma pyritään allekirjoittamaan vuoden loppuun mennessä tai viimeistään 2019 alussa.

Suunnitelman toimeenpano tulee vaatimaan hallitukselta useita reaktiivisia ja proaktiivisia toimia. Näihin varautuakseen hallitus on asettanut erilliset työvoima- ja finanssityöryhmät, joista edellinen pohtii energiantransition vaikutusta työmarkkinoihin sekä koulutustarpeisiin ja jälkimmäinen etsii parhaita keinoja transition rahoittamiseen eri sektoreilla.

Aiemmin keväällä päätetyt ilmastotavoitteet toimivat ohjenuorana, eikä tavoitteiden laiminlyönnistä rankaista. Nyt valmisteltavan ilmastosopimuksen käytännön toimet tullaan kirjaamaan lakiin. Tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan ja ohjaamaan vuosittaisilla ilmastokatsauksilla sekä viideksi vuodeksi kerrallaan laadittavilla toimintasuunnitelmilla. Lokakuun neljäs torstai nimetään Ilmastopäiväksi, jolloin Alankomaiden ympäristökeskus julkaisee Ilmasto- ja energiakatsauksen, johon hallituksen on vastattava. Katsauksessa tullaan nostamaan esiin puutteita ilmastotoimien ja energiatransition toimeenpanossa, mihin hallitus voi reagoida asianmukaisilla lakimuutoksilla ja tarvittaessa tukiohjelmilla.

Eero Vento, neuvonantaja

Tulosta

Päivitetty 21.9.2018


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot