Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Alankomaiden hallitus kiertotaloutta edistämään - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 27.8.2018

Alankomaiden hallitus kiertotaloutta edistämään

Alankomaiden tavoitteena on siirtyä kiertotalouteen 2050 mennessä ja heinäkuussa hallitus julkaisi ensimmäisen viisivuotissuunnitelmansa, jolla muutosprosessin käynnistymistä tuetaan.

Tulevina vuosina hallitus etsii ja kokeilee parhaita käytänteitä kiertotalouden valtavirtaistamiseen. Kiertotalous pyritään myös asemoimaan kiinteäksi osaksi kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, sillä uusimpien tutkimusten mukaan Pariisin ilmastotavoitteille voidaan heittää hyvästit, ellei lineaaritaloudesta kyetä irrottautumaan.

Hallitus pyrkii nopean kiertotaloussiirtymän kautta myös parantamaan yritysten kilpailuasemaa; jos tai kun kiertotalous valtavirtaistuu kansainvälisesti, ovat Alankomaiden yhteiskunta ja liike-elämä siihen valmiina. Kiertotalouden edistäminen avaa liiketoimintamahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille sekä tarjoaa mahdollisuuksia uusien innovaatioiden soveltamiseen käytännössä.

Valtion rooli kiertotaloussiirtymässä; ”Tekemällä oppii”

Vaikka Alankomaat lukeutuu kiertotalouden edelläkävijöihin, voidaan ensimmäistä viisivuotissuunnitelmaa kuvata opintomatkaksi, jolla hallitus etsii omaa rooliaan. Yhteiskunnallisesti läpileikkaavan prosessin onnistuminen vaatii myös yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan vahvaa mukaantuloa.

Kiertotalous on teemana vielä suhteellisen uusi, eikä välttämättä tiedetä vielä, miten kiertotaloutta voitaisiin parhaiten edistää eri sektoreilla. Ensimmäisten vuosien tavoitteena onkin tunnistaa toimivimmat sääntely- ja tukimekanismit. Implementaatio-ohjelmassa painotetaankin paljon kokeiluja ja pilottihankkeita, innovaatiota sekä monitorointia ja tutkimusta, jotta opitaan lisää. Kansainvälinen yhteistyö ja EU-ohjelmien tukeminen ovat myös keskeisessä roolissa.

Tukien ja rahoitusjärjestelmien lisäksi merkillepantaviin keinoihin kiertotalouden edistämiseksi lukeutuvat kiertotalouskilpailutus hankintaprosesseissa, Tilaa Sääntöihin –ohjelma sekä pyrkimys edistää safe-by-design –toimintamallia koko EU:n alueella.

Hallituksen toimet voidaan tiivistää kymmeneen läpileikkaavaan teemaan, joilla edistetään kiertotalouden implementaatiota kaikissa tärkeimmissä pääraaka-aineketjuissa (biomassa & ruoka, muovi, valmistusteollisuus, rakentaminen, kulutushyödykkeet):

  1. Tuottajan vastuullisuuden kasvattaminen muun muassa kertakäyttötuotteiden, huonekalujen ja tekstiilien osalta. Käytännössä jätteiden vähentämiseen ja kiertotaloustuotekehittelyyn kannustetaan esimerkiksi niin, että ei-kierrätettävien pakkausten tuottajat maksavat korkeampia jätteidenkäsittelymaksuja.
  2. Kannustava sääntely. Lainsäädäntö ja EU-säädökset voivat osoittautua haasteeksi joidenkin innovaatioiden toteuttamisessa ja kannustamisessa, joten hallitus pyrkii ensinnäkin kannustamaan kiertotaloutta kansallisella sääntelyllä, vaikuttamaan EU-lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin ja toisaalta tarvittaessa löytämään säädösten soveltamisesta joustavuutta.

Jos säädökset estävät kestävän innovaation toteutuksen, voivat yrittäjät kysyä apua valtionhallinnon ”Tilaa Sääntöihin”-ohjelmasta, jossa etsitään joustoa säädösten toimeenpanossa. Uudella Make it Work –aloitteella hallitus pyrkii tukemaan ekologisia innovaatioita, selventämään EU-säädösten soveltamista ja jakamaan hyväksi havaittuja käytänteitä EU-jäsenmaiden kesken. Hallitus pyrkii vaikuttamaan EU-sääntelyyn, jotta säädöksiä haitallisten aineiden poistamiseksi kiertokulusta voidaan tarvittaessa tiukentaa.

  1. Circular designin edistäminen esimerkiksi EU:n kiertotalousdesigniin kannustavan CIRCO-ohjelman kautta. Tavoitteena on, että vuoden 2022 loppuun mennessä circular design on alankomaalaisen tuotekehittelyn ”uusi normaali”. Uusiokäytettävyyden lisäksi pyritään edistämään tuotteiden suunnittelua ilman haitallisia aineita (safe-by-design).
  2. Kiertotalouskilpailutus julkisissa hankintamenettelyissä. Uudistamalla julkisten kilpailutusten ehtoja hallitus tavoittelee 1 Mton hiilidioksidipäästövähennyksiä jo vuonna 2021. Julkisen toimijan ei tarvitse valita halvinta tarjousta, vaan voi arvottaa tarjouksia sen mukaan kuinka hyvin kiertotalous on huomioitu.

Osa Alankomaiden suurimmista kaupungeista ja esimerkiksi satamayhtiöistä on jo nimennyt kiertotalouden kilpailutuskriteereihinsä ja tulevien vuosien aikana paikallisten kiertotalouskilpailutusten arvo voi nousta jopa kymmeniin miljardeihin euroihin – kannustaen tuotteiden ja palveluiden tuottajia uudistamaan toimintamallinsa ja hankintaketjunsa. Lisäksi terveydenhoitoalalle kaavaillaan ilmastoystävällistä hankintamenettelyä Green Dealia, jossa kiertotalous olisi yksi neljästä kärkitavoitteesta. Näin pyritään signaloimaan markkinoille kiertotalouden tärkeyttä, mahdollisesti yhdessä muiden Euroopan maiden kanssa. Esimerkiksi hoitoalalla palveluntuottajien yhteenlaskettu ostovoima on Alankomaissa noin 21 miljardia euroa.

  1. Markkinoiden kannustaminen sijoittamaan CO2-päästöjä vähentäviin sekä uusiokäyttöä lisääviin tuotteisiin ja palveluihin. Jäteveroja korotetaan ja kierrätyksestä tehdään houkuttelevampaa. Sähköntuotannolle pyritään asettamaan CO2-minimihinta, minkä lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia sisällyttää sähköntuotannon haittavaikutukset mukaan hintoihin (true pricing).
  2. Rahoituksen löytäminen kiertotalousinnovaatioille yhdessä pankkien ja yrittäjien kanssa. Yrittäjät voivat hakea tukea erinäisiin kiertotaloushankkeisiin Alankomaiden yrittäjyysvirastolta (RVO), Alankomaiden sijoitusvirastolta (NIA), Invest-NL:ltä tai Euroopan investointipankilta.

Teemat 5 ja 6 linkittyvät saumattomasti kansallisen ilmastosopimuksen kontekstissa tehtäviin verokannustimiin ja rahoitusjärjestelmiin, joilla hallitus pyrkii valjastamaan markkinat uudistusten tueksi ja kannustaa sekä yrityksiä että kotitalouksia viemään ympäristö- ja ilmastoystävällisiä uudistuksia läpi. Tähän liittyen, Alankomaiden suurimmat pankit ING, ABN Amro ja Rabobank julkaisivat 3.8.2018 ohjeet rahoitusmalleille, joita voidaan hyödyntää, kun kiertotalous muokkaa omistussuhteita ja vuokra- sekä jakamispalvelut lisääntyvät.

  1. Kiertotalouden monitorointi ja mittaaminen sekä tiedon ja innovaation edistäminen. Alankomaiden ympäristökeskus PBL monitoroi ja analysoi kiertotalouden implementointia, ja metodit tähän kehittyvät ajan kanssa. Hallitus rahoittaa kiertotaloustutkimusta ja osoittaa 6,5 miljoonaa euroa alankomaalaisilla tutkimusinstituuteille circular design -innovaatioiden kehittämiseen.
  2. Tietoisuuden lisääminen. Kiertotalous tullaan huomioimaan opetuksessa kaikilla koulutusasteilla. Kommunikaatiossa hyödynnetään myös isoja yleisötapahtumia kuten festivaaleja ja messuja.
  3. Kansainvälinen vaikutustyö. Alankomaat pyrkii edistämään kiertotaloutta kansainvälisellä agendalla tiedonjakamisen ja yhteistyön kautta. Kansainvälisen vaikuttamisen kautta pyritään tukemaan kiertotaloutta erityisesti nopeasti teollistuvissa maissa, ennen kuin kyseisten alueiden teollisuus rakentuu täysin ympäristöä kuormittavan lineaaritalouden varaan. Monenkeskisten järjestöjen lisäksi esimerkiksi World Circular Economy Forum, Platform Acceleration Circular Economy, North Sea Resources Roundabout ja Holland Circular Hotspot toimivat alustoina kansainväliselle vaikutustyölle.
  4. Kiertotalouskiihdyttämö. Hallitus perustaa ”kiertotalouden kiihdyttämön” (Versnellingshuis Circulaire Economie) yhdessä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan sekä viranomaisten kanssa edistämään kiertotalousinnovaatioita ja -aloitteita sekä poistamaan esteitä yritysten kiertotaloussiirtymän tieltä.

Siirtyminen kiertotalouteen pääraaka-aineketjuissa

Ensimmäisellä viisivuotiskaudella pääraaka-aineketjujen kiertotaloussiirtymää vauhditetaan seuraavilla toimilla:

Biomassa ja ruoka

Ilmastobudjetista osoitetaan kymmeniä miljoonia euroja ruuantuotannon muutoksiin, joista suurin osa kestävään maaperän hallintaan, ruokajätteen vähentämistä tukevaan innovointiin, proteiinisiirtymän tutkimukseen, kestävään merilevätuotantoon sekä metsänhoitopilotteihin. Hallitus pyrkii myös edistämään vihreää kaupunkikehitystä ja omavaraisia ruokakiertoja yhdessä kuntien, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Muovi

Hallitus keskittyy ympäristöön joutuvan muovin vähentämiseen, esimerkiksi tukemalla EU-komission tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien kieltoa sekä kosmetiikan mikromuovikieltoa. Alankomaissa eniten mikromuovia tuottavat roska, autonrenkaat, vaatteet ja maalit, joten hallitus pyrkii myös vähentämään näiden aiheuttaman mikromuovin kulkeutumista luontoon.

Ilmastobudjetista osoitetaan viisi miljoonaa euroa muovin kemiallisen kierrätyksen kehittämiseen, minkä lisäksi valtion rahoittamalla palvelusetelillä voidaan palkata manageri valvomaan kiertotalouden toimeenpanoa kokonaisissa tuotantoketjuissa. Lisäksi hallitus tukee kansainvälisiä sidosryhmäverkostoja kuten Dutch Sustainable Growth Coalition ja Platform Acceleration Circular Economy.

Valmistusteollisuus

Monitoroidakseen kiertotalouden toteutumista valmistusteollisuudessa hallitus on lanseerannut raaka-aineskannerin (Grondstoffenscanner), joka kertoo, mistä kunkin tuotteen materiaalit tulevat ja millaiset riskiprofiilit niillä on. Kiertotalouskilpailutus on yksi keskeisimmistä keinoista vaikuttaa valmistusteollisuuteen.

Rakennusteollisuus

Myös rakennusalalla kiertotalouden implementaatiota kiihdytetään lisäämällä kiertotalousehdot julkisten toimijoiden kilpailutuksiin. Hallitus aikoo sisällyttää kiertotaloudellisuuden rakennusten ympäristötehokkuuden arvioinnissa, ja tämän myötä ympäristöstandardeja voidaan tarvittaessa tiukentaa. Rakennusten ja infrastruktuurin kiertotaloudellisuuden (circularity) mittaamiseen tulee kuitenkin ensin löytää objektiivinen menetelmä. Ensiaskeleena otetaan kokeiluun materiaalipassit, joiden avulla on mahdollista seurata raaka-aineiden kiertokulkua rakennusteollisuudessa.

Kulutushyödykkeet

Kulutushyödykkeiden kiertotaloussiirtymää pohjustetaan erinäisillä selvityksillä, joiden avulla pyritään hahmottamaan parhaat käytänteet tavaroiden uusiokäytön helpottamiseen. Vuoden 2018 loppuun mennessä laaditaan sektorikohtaiset suunnitelmat jätteiden vähentämisestä ja tuotteiden palautusjärjestelmistä, joiden pohjalta hallitus päättää lisätoimista. Poisheitetyn tavaran ja materiaalin keräys-, lajittelu- ja kierrätysinfrastruktuuria tulee kehittää; hallitus tarkastaa lainsäädäntökehystä tältä osin. Ensimmäisellä viisivuotiskaudella luodaan erityisesti tilaa pilottihankkeille ja erilaisille kokeiluille.

Kiertotaloussiirtymän implementaatio ja vastaanotto

Monitoroidakseen kiertotaloussiirtymän implementaatiota hallitus tapaa sidosryhmien johtoa puolivuosittain. Kiertotalousohjelmaa koordinoi Infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriön valtiosihteeri, joka raportoi edustajainhuoneelle vuosittain kiertotalousimplementaation edistymisestä. Seuraavat viisivuotisohjelmat laaditaan saatujen kokemusten pohjalta.

Kiertotaloussiirtymän käynnistämiseen on suhtauduttu positiivisesti ja kuluvan kesän aikana esimerkiksi monet kaupungit ovat laatineet aluekohtaisia suunnitelmia kiertotaloussiirtymän vauhdittamiseksi. Esimerkiksi Amsterdamin alueella 32 kuntaa sitoutuivat lisäämään kiertotalousehdot vähintään puoleen kaikista julkisista hankintamenettelyistä vuoteen 2025 mennessä; hankintojen yhteisarvo nousee vuosittain miljardeihin euroihin ja tämän kaltaisilla päätöksillä kannustetaan yrityksiä huomioimaan kiertotalous omassa toiminnassaan. Kaupunkien ja liiketoiminnan kehittämisjärjestöjen edustajat näkevät muun muassa uusiokäytettävyyden jo nyt vahvana markkinointivalttina, mikä Alankomaihin tähyävien suomalaisyritysten on syytä pitää mielessä.

Eero Vento & Ella Rouhe

Tulosta

Päivitetty 19.9.2018


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot