Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Matkailu Alankomaista Suomeen voimakkaassa kasvussa – lunastamatonta potentiaalia riittää vielä - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 17.5.2018

Matkailu Alankomaista Suomeen voimakkaassa kasvussa – lunastamatonta potentiaalia riittää vielä

Viimeisen vuosikymmenen aikana alankomaalaisten ulkomaanmatkailu on lisääntynyt keskimäärin 4,8 priosentin vuosivauhtia – selvästi EU-maiden keskiarvoa nopeammin – ja viimeisen kahden vuoden aikana Suomi on noussut nopeimmin kasvavien kohdemaiden joukkoon.

Myös Suomessa matkailuennätyksiä on viime vuosina laitettu uusiksi kerta toisensa jälkeen, mutta alankomaalaisten turistien määrä on kiihtynyt viime vuosina vielä paljon keskiarvolukuja nopeammin. Edellisvuonna Suomeen saapuneiden ulkomaalaisten määrä kasvoi 6,2 % – alankomaalaisten 15 %.

Alankomaiden matkailu tarjoaa Suomen matkailuteollisuuden kaipaamia mahdollisuuksia palvelutarjonnan monipuolistamiseen, matkailukauden pidentämiseen sekä matkailuelinkeinon piristämiseen myös suurimpien turismikeskittymien ulkopuolella.

Sekä alankomaalaisten turistien määrä että heidän Suomessa keskimäärin viettämänsä aika kasvoivat viime vuonna noin 15 %. 88 245 alankomaalaista saapui Suomeen ja he viettivät maassa keskimäärin 2,7 vuorokautta. Yöpymisten määrällä mitattuna alankomaalaiset muodostavat jo Suomen yhdeksänneksi suurimman matkailijaryhmän lähes samoilla lukemilla virolaisten ja japanilaisten kanssa. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen perusteella kasvu kiihtyy entisestään edellisvuoden lukemista.

Korkeita kasvulukuja selittävät Suomen ja Alankomaiden välisen lentomatkailun lisääntynyt istuinpaikkakapasiteetti sekä short-haul matkojen ylipäätään kasvanut suosia alankomaalaisten keskuudessa. Matkakohteiden valinta ja kyselytutkimukset kertovat osaltaan, että keskimääräistä eurooppalaisturistia useammin hollantilaiset etsivät matkoiltaan elämyksiä ja ympäristöjä, joita juuri Suomella on tarjota: puhdas luonto, rakentamaton ympäristö, vesistöt.

Kokonaismatkailijamäärästä suurin osa koostuu lyhyistä oleskeluista kuten kauttakulku- ja liikematkoista sekä stop-over pysähdyksistä, mutta myös pidempien matkojen suosio on kasvanut tuntuvasti, mikä selittää keskimääräisen oleskelun pidentymisen. Vuosina 2015–2016 lomamatkojen määrä Alankomaista kasvoi noin 60 % (9 000 à 15 000) ja kauttakulkumatkoillakin Suomi on usein matkan pääkohde. Tyypillisimmin alankomaalaisten lomamatkat Suomeen kestävät 4-5 päivää, mutta lähes kolmasosa lomailijoista viipyy maassa viikon tai kauemmin.

Varsinaisia lomamatkoja nopeammin alankomaalaisten keskuudessa suosiotaan ovat lisänneet kauttakulku- ja kiertomatkat, joiden aikana poiketaan Suomessa. Vuodesta 2015 vuoteen 2016 kauttakulkumatkailijoiden määrä yli kaksinkertaistui (8 000 à 17 000). Oikeanlaisella markkinoinnilla alankomaalaisten kauttakulkumatkailijoiden Suomessa viettämä aika on kasvatettavissa, sillä jo Helsingin ympäristö ja muu Etelä-Suomi tarjoavat alankomaalaisten etsimiä ympäristöjä ja elämyksiä. Vahvistamalla mielikuvaa puhtaasta, luonnonläheisestä matkakohteesta ylipäätään suurempi osa Alankomaiden kasvavasta matkailusta voitaisiin houkutella Suomeen.

Alankomaalaiset turistit ovat varsin omatoimisia ja heidän kasvava määrä mahdollistaa matkailun piristämisen myös suurimpien matkailukeskittymien ulkopuolella. Esimerkiksi kesälomamatkoillaan hollantilaisturistit suuntaavat muita keskieurooppalaisia useammin Järvi-Suomeen, joka on noussut jopa Lappia suositummaksi lomakohteeksi. Alankomaalaiset turistit eivät vaadi valmista turisti-infrastruktuuria ja huipputason palveluita; esimerkiksi vuokramökkien, leirintäalueiden ja vuokra-asuntojen suosio kasvaa alankomaalaisten turistien keskuudessa perinteisen hotellimajoitusten kustannuksella. Lisäksi alankomaalaiset ovat keskivertoturistia kiinnostuneempia Suomessa tarjottavista kesäaktiviteeteista kuten pyöräilystä, vaelluksesta ja eläinten tarkkailusta. Osittain aktiviteettien ansiosta alankomaalaiset kuluttavat Suomen matkoillaan keskivertoeurooppalaisturistia enemmän rahaa, noin 71 euroa vuorokaudessa.

Kuva: Pekka Luukkola
Matkailu, kuva Pekka Luukkola

Talvilomilla alankomaalaisia vetävät puoleensa talviaktiviteetit kuten laskettelu, hiihto ja vaellus talvisessa ympäristössä. Itävalta on säilyttänyt asemansa suosikkimatkakohteena, mutta edellä mainittujen odotusten perusteella Skandinaviassa (Suomi, Ruotsi tai Norja) talvilomaansa viettävien vaatimaton 2,4 prosentin osuus on kasvatettavissa. Alankomaalaisten talvilomasesonki ajoittuu koulujen porrastettujen talvilomien mukaan kolmelle viikolle helmi-maaliskuun vaihteeseen, ja tuolloin parhaiten kaupaksi käyvät viikon kestoiset pakettimatkat. Lyhyehköstä kestosta johtuen talvilomiin ollaan valmiita käyttämään keskimäärin enemmän rahaa päivää kohden kuin kesälomareissuihin.

Kuluneen vuoden aikana Alankomaista on operoitu suoria lentoja niin Helsinkiin kuin Lappiinkin enemmän kuin koskaan aiemmin, minkä lisäksi maan suurimman halpalentoyhtiön Transavian uusi strategia voi tarjota mahdollisuuden uusien lentoreittien avaamiseen Helsingin yhteyksien rinnalle. Alankomaiden eri kansainvälisiltä kentiltä operoiva yhtiö lakkautti jokin aika sitten Münchenin hubinsa, jotta pystyisi paremmin vastaamaan alankomaalaisten matkailijoiden kysyntään mahdollisia uusia kohteita silmällä pitäen. Lentojen lisääminen Alankomaiden pääkentältä Schipholilta on sen kapasiteetin rajoittuneisuuden vuoksi vaikeaa, kun taas kolmen muun kansainvälisen kentän (Rotterdam, Eindhoven, Groningen) kapasiteetti on vajaakäytössä.

Eero Vento

Tulosta

Päivitetty 18.5.2018


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot