Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Alankomaiden talous kasvaa nopeasti - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Fluwelen Burgwal 58
2511CJ Den Haag, Alankomaat
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 28.6.2017

Alankomaiden talous kasvaa nopeasti

Alankomaiden talous kasvaa tänä vuonna nopeammin kuin kertaakaan finanssikriisiä seuranneena vuosikymmenenä: talous kasvaa edellisvuotta nopeammin jo viidettä vuotta. Talouskasvun pohja on laaja, ja sitä tukevat kaikki menoluokat. Erityinen rooli on yksityisen sektorin investoinneilla sekä kansainvälisen kaupan elpymisellä.

the netherland

Alankomaiden julkinen talous on ylijäämäinen ja ylijäämän arvioidaan kasvavan edelleen. Maa saavuttanee EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen raja-arvot vielä kuluvana vuonna. Kilpailukykymittauksissa Alankomaat sijoittuu EU-maista parhaiten.

Luottamus talouteen on historiallisen korkealla sekä kuluttajien että yksityissektorin piirissä.
Euroopan komissio on suosittanut pysyvien työsuhteiden solmimisen helpottamista sekä suuren itsensä työllistävien määrän suitsimista.

Tällä hetkellä moni itsensä työllistävä ei ole hankkinut itselleen eläkevakuutusta, mikä saattaa uhata maan sosiaaliturvajärjestelmän kestävyyttä tulevaisuudessa.

Alankomaiden talous jatkaa kasvuaan

Alankomaat on Euroopan unionin tiheimmin asuttu valtio. Noin 17-miljoonainen väestö asuttaa aluetta, joka on kooltaan noin puolet Suomen Lapista. Väestöstä n. 40 % asuu ns. Randstadin alueella, eli Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin muodostamassa urbaanissa keskittymässä. Alankomaat on kääntänyt näennäisen pienuutensa edukseen, ja sen talous on euroalueen kolmanneksi suurin. Eurostat arvioi Alankomaiden vuoden 2016 bruttokansantuotteen 697,2 miljardin euron suuruiseksi.

Alankomaiden keskuspankki julkaisi puolivuosittaisen talouskasvuennusteensa 12.6.2017. Ennusteen mukaan Alankomaiden talous kasvaa tänä vuonna nopeammin kuin kertaakaan finanssikriisiä seuranneena vuosikymmenenä. Kyseessä on myös viides perättäinen vuosi, jolloin talous kasvaa edellisvuotta nopeammin. Tänä vuonna kasvu noussee 2,5 prosenttiin. Alankomaiden keskuspankin ennusteen mukaan kasvu jatkuu reippaana kahtena seuraavanakin vuonna, noussen 2,1 % ja 1,9 %:iin. Talouskasvun pohja on laaja, ja sitä tukevat kaikki menoluokat. Keskuspankki nostaa esiin varsinkin yritysten investoinnit ja kansainvälisen kaupan elpymisen.

On huomattava, että Alankomaat käy eniten lisäarvoa tuottavaa kauppaa eurooppalaisten kumppanien kanssa, jotka eivät kuulu maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukkoon.

Alankomaiden julkinen talous on ylijäämäinen. Ylijäämän oli vuonna 2016 0,4 prosenttia. Sen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 0,7 prosenttiin ja jatkavan edelleen kasvuaan kahtena seuraavana vuonna. Muutos selittyy aikaisempaa korkeammilla verotuloilla tulo-, yritys- ja arvonlisäverosta. Vaikka julkisen velan osuus BKT:sta vuonna 2016 oli vielä 62,3 %, Alankomaiden keskuspankki arvioi velan osuuden laskevan tänä vuonna 58,6 %:iin, minkä seurauksena velan osuus laskisi alle EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen raja-arvojen. Halutessaan uusi hallitus voi ajan myötä luoda puskurin vaikeampien aikojen varalta, mikä on Alankomaiden keskuspankin suositus. OECD osaltaan suosittelee hyödyntämään yhtä euromaiden korkeimmista ylijäämistä osallistavan kasvun luomiseen.

Vuonna 2016 työttömiä oli 6,0 % työvoimasta, ja tänä vuonna luvun arvioidaan laskevan 5,0 %:iin. Alankomaiden työttömyyslukuihin kuitenkin vaikuttavat merkittävä itsenäisten ammatinharjoittajien (self-employed) suuri määrä. Varsinkin naisten osa-aikatyö on Alankomaissa hyvin yleistä - työikäisistä naisista yli 70 % tekee osa-aikatyötä, eikä se rajoitu vain aikaan, jolloin joustoa työelämästä tarvitaan esim. pienten lasten vuoksi. Myös miesten osa-aikatyön osuus on EU:n korkein – yli 20 %.

Alankomaiden keskuspankki arvioi inflaation kasvavan maltillisesti, alle 2 prosentin vuosivauhtia. Erityisesti vahva kotimainen kysyntä sekä nousevat energiahinnat kiihdyttävät inflaatiota. Keskuspankin arvio inflaation suuruudesta vuosille 2017–2018 on 1,1 prosenttia. Keskuspankin ennusteen taustalla on oletus, ettei palkkoihin kohdistuisi merkittäviä korotuspaineita. Alankomaiden taloustutkimuslaitos CPB arvioi palkkojen nousevan inflaation tahtiin. Osa talouskriisin aikaan työmarkkinoilta vetäytyneistä on rohkaistunut palaamaan markkinoille, ja osa-aikatyötä tekevistä monet ovat valmiita ottamaan lisää työtä, mikä tasaa kasvun vaikutuksia työllisyyteen ja palkkoihin. CPB kuitenkin varoittaa, että työllisyyttä ja työttömyyttä koskevat analyysit ovat epävarmimmista päästä talouden analyysissä. Epävarmuustekijöitä ovat mm. iäkkäiden ja naisten osallistuminen työelämään, minkä kehittymistä on vaikea arvioida.

Kilpailukyky

Alankomaat on maailman viiden kilpailukykyisimmän talouden joukossa sveitsiläisen IMD:n vuoden 2017 arviossa. Se on parhaiten sijoittunut EU-maa. Edellisen kerran maa oli yhtä korkealla sijalla 15 vuotta sitten. Alankomaat on parantanut sijoitustaan varsinkin vahvan talouden ja hallinnon tehostamisen ansiosta. Kotimainen talouskehitys, investoinnit ja kasvanut tehokkuus olivat myös merkittävässä roolissa. IMD arvioi Alankomaiden olevan kykeneväisin hyödyntämään kansainvälisiä ideoita sosiaalisen joustavuuden ja koulutetun työvoiman ansiosta. Alankomaat pärjäsi loistavasti myös Maailman talousfoorumin (WEF) viimeisimmässä kilpailukykymittauksessa, nostaen sijoitustaan yhden pykälän sijalle neljä.

Optimismi hallitsee

Alankomaiden tilastokeskuksen useita talouden indikaattoreita seuraava taloussuhdannearvio toteaa maassa yksiselitteisesti vallitsevan talousbuumin. Luottamus talouteen yksityisen sektorin keskuudessa on historiallisen korkealla. Erityisen vahvaa luottamus on rakennusalalla ja tukkukaupassa. Myös ICT-, media- ja kustantamoalalla luottamus on noussut merkittävästi edellisestä kvartaalista. Optimismin voidaan todeta olevan vahvaa kaikilla muilla paitsi kaivosalalla, vaikka senkin parissa luottamus talouteen on kasvanut useamman kvartaalin ajan. Yritysten investointien ennustetaan kasvavan 2,5 % tänä ja ensi vuonna.

Kuluttajien luottamus talouteen on korkeimmillaan kuuteentoista vuoteen. Viime vuonna toteutettu viiden miljardin euron veroalennus pitää yksityisen kulutuksen korkealla vielä kuluvan vuoden ajan. Alankomainen kuluttaja käyttää puolet tuloistaan palveluihin. Investoinnit omistusasuntoihin jatkuvat nostaen kotimaista kysyntää, mutta investointitahti hidastunee ensi vuonna. Palkkojen arvioidaan nousevan 1,8 % tänä vuonna sekä 2,1 % ensi vuonna. Suurin osa hollantilaisista työehtosopimuksista (CAO) solmittiin jo vuoden 2016 puolella, joten niissä ei ole huomioitu nousevaa inflaatiota.

Avoin talous

World Economic Forum ja Global Alliance for Trade Facilitation ovat arvioineet Alankomaat maailman toiseksi avoimimmaksi taloudeksi heti Singaporen jälkeen. Viennin osuus Alankomaiden BKT:sta on merkittävä – 82,5 prosenttia. Alankomaat onkin maailman viidenneksi ja euroalueen neljänneksi suurin vientimaa, jonka viennistä 79 % suuntautuu EU-maihin. Noin puolet viennistä on välityskauppaa. Suuri määrä EU:n ulkopuolelta saapuvasta tavarakaupasta kulkee sisämarkkinoille Alankomaiden kautta, joten välityskauppa on pienestä arvonlisästä huolimatta hyvä tulolähde maalle – saahan tavarat tullaava valtio pitää 20 % tullimaksuista hallintokuluina. Alankomaiden vienti kasvoi huhtikuusta 2016 tämän vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 2,9 %. Alankomaiden merkittävimmät kauppakumppanit ovat järjestyksessä Saksa, Belgia, Iso-Britannia ja Ranska.

Alankomaiden viennissä keskeisimmät tuoteryhmät ovat öljytuotteet (17 %), kemikaalit ja kemialliset tuotteet (15 %), koneet ja laitteet (21 %) sekä ruokatuotteet (7,1 %). Alankomaat tuo maahan öljytuotteita (20 %), koneita ja laitteita (23 %) sekä kemikaaleja ja kemiallisia tuotteita (11 %). Yli 100 neliökilometrin laajuinen Rotterdamin satama on Euroopan suurin ja maailman 11. suurin konttisatama. Syyttä ei satamaa ole nimetty Europortiksi. Schipholin lentokenttääkin on kehitetty vahvasti, myös tavarakaupan kasvattamisen näkökulmasta.

Kansainväliset yritykset

Alankomaissa monikansallisia yrityksiä kiinnostavat sen sijainti, avoin talous ja dynaaminen yrityssektori. Alankomaat pyrkii myös aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaisia yrityksiä maahan. Sillä on laaja verkosto verosopimuksia sekä edullinen verotus maahan asettuville kansainvälisille yrityksille. Ulkomaalaiset asiantuntijat voivat saada erityiskohtelua verotuksessa (30 % veroaste). Innovatiivisia startupeja perustavat yrittäjät voivat hakea erityistä startup-viisumia. Yhtiövero on liikevaihdosta riippuen 20 – 25 prosenttia.

Merkittäviä investointeja harkitsevat yritykset voivat Alankomaissa pyytää veroennakkopäätöstä ja neuvontaa verotuksesta. Vastikään on käynyt ilmi, että Alankomaiden sijoitusvirasto NFIA (Netherlands Foreign Investment Agency) on jopa maksanut neuvonnasta yritysten puolesta, mikä on herättänyt arvostelua. Tuoreessa muistissa on myös amerikkalaisen Starbucks-kahvilaketjun tapaus, jossa Euroopan komissio katsoi Alankomaiden myöntämän verokohtelun vastanneen valtiontukia.

Alankomaiden markkinoista kiinnostuneita ulkomaalaisia yrityksiä palvelevat mm. Netherlands Enterprice Agency (www.rvo.nl) ja Netherlands Foreign Investment Agency (www.investinholland.com). Maahan asettumista on tukemassa merkittävä määrä valtakunnallisia ja alueellisia palveluverkostoja. Alankomaat rekrytoi aktiivisesti myös PK-yrityksiä maahan, ja usea suomalainen IT-yritys on viime vuosina perustanut toimipisteen maahan.

Työvoima ja työmarkkinat

Alankomaiden työvoima on yksi maan kilpailukykyä nostavista tekijöistä. Yli 90 % hollantilaisista taitaa englantia. OECD on arvioinut 16–24-vuotiaiden hollantilaisten kognitiiviset taidot maailman parhaiden joukkoon. Kun tarkastelu ulotetaan 16–65-vuotiaisiin, voidaan taitojen todeta edelleen olevan OECD-maiden keskiarvoa korkeammalla. OECD kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien ja ainoastaan toisen asteen koulutusta omaavien kirjalliset taidot ovat huomattavasti heikommat kuin kantaväestön ja/tai kolmannen asteen koulutuksen läpikäyneiden. Huolestuttavaa on, että heikompi suoriutuminen jatkuu toisen polven maahanmuuttajien keskuudessa, jotka ovat ainoa OECD:n keskiarvoa heikommin suoriutuva ryhmä maassa. Ilmiö on haaste Alankomaiden koulutuspolitiikalle ja -järjestelmälle. Tiettyä polarisaatiota työvoimassa ja – tehtävissä on havaittavissa.

OECD tuo esiin myös ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden työmarkkinoilla. Ilmiö liittyy osin Alankomaiden harvinaisen suureen määrään itsenäisiä ammatinharjoittajia. Liikkuvuus pysyvissä työsuhteissa on alhaista, ja toisaalta itsensä työllistävät eivät pääse osaksi suuremmilla työpaikoilla tarjottavaa koulutusta. OECD arvioi kohtaamattomuuden saattavan heikentää tuottavuutta neljä prosenttia.

Alankomaiden erityispiirre on itsensä työllistävien suuri määrä. Noin 800 000 hollantilaista on ainoastaan freelance-työnsä varassa, ja noin 553 000:lla on jokin toinen tulonlähde kuten osa-aikatyö, eläke tai sosiaalietuudet. Epätyypillisessä työsuhteessa (ns. nollatuntisopimukset, vuokratyöntekijät ym.) on 3,2 miljoonaa hollantilaista. 15–25-vuotiasta työvoimasta miltei 70 % on itsensä työllistäviä, yli 65-vuotiaista 80 prosenttia. Itsensä työllistäminen on erityisen yleistä maataloudessa (yli 70 %), palvelualalla (65 %) sekä kulttuuri- ja urheilualalla (60 %). Vastaavan sosiaaliturvan omaaviin verrokkimaihin verrattuna itsensä työllistävien osuus on merkittävä Alankomaissa.  Syyksi on tarjottu verotusta, joka on hyvin edullinen itsensä työllistäville. Toinen mahdollinen syy on työnantajien haluttomuus palkata vakinaisia työntekijöitä, koska irtisanomiskorvaukset ovat Alankomaissa varsin korkeat.

Kaksi kolmasosaa itsensä työllistävistä ei ole ottanut itselleen eläkevakuutusta, minkä Euroopan komissio näkee riskinä maan sosiaaliturvajärjestelmälle tulevaisuudessa. Alankomaissa on vastikään tehty muutoksia, joiden seurauksena vuokratyövoiman käyttäminen tulee 10 % entistä kalliimmaksi. Sosiaaliturvamaksujen suuruus vaihtelee aloittain, ja kasvava joukko vuokratyövoimasta on merkitty työskentelemään aloilla, joilla on matalat sosiaaliturvamaksut. Närkästystä on herättänyt se, etteivät muutokset ole retroaktiivisia. Maassa on virinnyt keskustelu samansuuruisista sosiaaliturvamaksuista kaikille aloille.

Alankomaiden tilastokeskus CBS on laskenut, että 20–30-vuotiaiden palkansaajien käytössä on 800 euroa vähemmän kuussa verrattuna 1990-lukuun. (Luku on inflaatiokorjattu.) Ryhmään kuuluu 890 000 palkansaajaa. Ryhmän edustajat ovat tulleet työmarkkinoille, kun talouskriisi oli pahimmillaan. Ikäluokka on kärsinyt työttömyydestä, ottanut vastaan koulutustaan vastaamatonta työtä tai venyttänyt opintojaan osa-aikatöitä tehden. Työmarkkinoiden lisääntynyt joustavuus itsensä työllistämisen muodossa on saattanut myös vaikuttaa kehitykseen.

Alankomaat Suomelle merkittävä kauppakumppani

Tullin tilastojen mukaan Alankomaat nousi vuonna 2015 Suomen neljänneksi suurimmaksi vientimaaksi Venäjän ohitse ja on säilyttänyt asemansa. Edellinen tullin katsaus kahdenväliseen kauppaan ilmestyi syyskuussa 2016. Katsauksen mukaan Suomen tavaravienti Alankomaihin väheni 9 % vuoden 2016 tammi-syyskuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon ja oli arvoltaan lähes 2,5 miljardia euroa. Alankomaiden osuus Suomen viennistä laski vuodesta 2015. Osuus oli tammi-syyskuussa 2016 6,4 %, kun se vuonna 2015 oli 6,6 prosenttia. Tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että välityskaupalla on merkittävä osuus Alankomaiden kanssa käydyssä kaupassa. Maalla on keskeinen asema kansainvälisen kaupan jälleenviennissä, erityisesti öljyn, kemikaalien ja metallien kaupassa. Suomen ja Alankomaiden välisen kaupan muutokset johtuvat siis osaksi raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen ja maailmankaupan kehityksestä.

Alankomaihin viennin arvosta suuri osa kertyy metallien ja metallituotteiden viennistä. Niiden kokonaisviennin arvo laski tammi-syyskuussa 2016 reilun viidenneksen. Teräksen vientimäärät kasvoivat, mutta vientihinnat laskivat jyrkästi. Myös kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden, vanerin ja öljyjalosteiden viennin kohdalla tilastoitiin laskua vuoteen 2015 verrattuna. Koneiden ja laitteiden, kemianteollisuuden tuotteiden ja sahatavaran vienti Alankomaihin kasvoi.

Suomen viennistä Alankomaihin 42 prosenttia koostui metallisektorin tuotteista. Osuus laski selvästi vuodesta 2015, jolloin se oli 48 prosenttia. Yksittäisten ryhmän tavaroiden viennistä suurinta arvoltaan oli teräslevyvalmisteiden vienti. Alankomaat on ylivoimaisesti suurin suomalaisen teräksen ostaja: vuonna 2016 vietyjen teräslevyjen arvosta noin 43 prosenttia tuli viennistä Alankomaihin. Muiden päätoimialojen vienti Alankomaihin oli tammi-syyskuussa 2016 selvästi metallisektorin vientiä pienempää. Kemianteollisuuden osuus koko viennistä maahan oli hieman yli yhdeksän prosenttia. Toimialan vienti Alankomaihin koostui erityisesti peruskemikaaleista. Öljytuotteiden osuus viennistä oli noin 12 prosenttia. Alankomaat kohosi vuonna 2015 Suomen kolmanneksi suurimmaksi öljytuotteiden ostajamaaksi Ison-Britannian jälkeen. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti Alankomaihin oli noin kahdeksan prosenttia koko viennistä. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus oli 20 prosenttia, josta teollisuuskoneiden ja moottoreiden osuus oli 11 prosenttiyksikköä ja sähkötekniikan kahdeksan prosenttiyksikköä.

Tuonti Alankomaista oli tarkastelujaksolla arvoltaan noin 2,4 miljardia euroa, mikä oli kymmenen prosenttia vuoden 2015 tammi-syyskuuta vähemmän. Maan osuus Suomen tavaratuonnista oli 6,0 prosenttia, eli 0,5 prosenttiyksikköä vuotta 2015 vähemmän. Alankomaat on ollut vuodesta 2008 lähtien vuosittain Suomen viidenneksi suurin tuontimaa. Kokonaistuonnin käänsi laskuun erityisesti malmien ja metalliromun sekä kivennäisöljyjalosteiden tuonnin heikkous. Eläin- ja kasviöljyjen sekä teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti kasvoi verrattuna vuoteen 2015. Alankomaista tuodaan erityisesti malmeja ja metalliromua (16 %), kemiallisia aineita ja tuotteita (17 %), öljytuotteita (5 %), sähkökoneita ja –laitteita (25 %) sekä elintarvikkeita (11 %). Öljytuotteiden tuonti suorastaan romahti laskien 63 % sekä tuontimäärän että –hintojen takia.

Alankomaat on kärkikymmenikössä, kun tarkastellaan ulkomaisten investointien määrää. Tämä selittyy suureksi osaksi sillä, että osin verotuksellisista syistä moni ulkomaalainen yritys toimii Alankomaista käsin.

Komission maakohtaiset suositukset

Osana eurooppalaista ohjauskautta Alankomaat sai 22.5.2017 kaksi suositusta Euroopan komissiolta:

(1.) Alankomaiden tulee käyttää finanssipolitiikkaa tukeakseen kotimaista kysyntää, esimerkiksi
kasvattamalla investointeja tutkimukseen ja kehitykseen. Kotitalouksien velkaantumisasteeseen
tulee puuttua mm. laskemalla asuntolainojen verovähennysoikeutta.

(2.) Esteitä vakituisten työntekijöiden palkkaamiseksi tulee purkaa. Itsenäistä ammatinharjoittamista suosivia verotuskäytäntöjä on muutettava tekemättä hallaa yrittämiselle, ja itsensä työllistävien pääsyä kohtuuhintaisen sosiaaliturvan piiriin on edistettävä. Eläkejärjestelmän toista pilaria tulee uudistaa entistä läpinäkyvämmäksi (työnantajan järjestämät lisäeläkejärjestelmät), sukupolvien välillä kohtuullisemmin jakautuvaksi sekä paremmin suhdanteita kestäväksi. Reaalipalkkojen kasvua on edistettävä sosiaalisesti kestävältä pohjalta.

Alankomailla tuskin on vaikeuksia sitoutua tavoitteisiin nykyisessä taloudellisessa tilanteessaan, ja maa on todennut hyväksyvänsä suositukset.

Tuuli Vihko

Tulosta

Päivitetty 26.7.2017


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot