Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Alankomaiden talous siirtynyt kasvu-uralle - Suomen suurlähetystö, Haag : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Haag

Ambassade van Finland
Kalvermarkt 53
2511 CB The Hague, Nederland
Puh. +31-70-346 9754, sanomat.haa@formin.fi
English | Nederlands | Suomi | Svenska | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Edustustojen raportit, 12.4.2016

Alankomaiden talous siirtynyt kasvu-uralle

Viime vuonna Alankomaiden talous kasvoi 1,9 % ja kuluvalle vuodelle ennustetaan 2,1 % kasvua. Yksityisen sektorin luottamus talouteen on kasvussa, kuluttajien luottamus sitä vastoin laski hieman vuoden ensimmäisinä kuukausina.

Alakomaat nousi Tullin tilastojen mukaan vuonna 2015 Suomen neljänneksi suurimmaksi vientimaaksi. Ulkomaalaisia yrityksiä houkuttelee Alankomaihin sen keskeinen sijainti, avoin talous, dynaaminen yrityssektori sekä sen veropolitiikka, josta sitä on toisaalta myös arvosteltu muun muassa EU:n komission taholta.

Alankomaiden talous kasvu-uralla

Alankomaat on pinta-alaltaan vain noin puolet Suomen Lapista, mutta se on yksi Euroopan tiheimmin asutuista maista liki 17 miljoonaisella väestöllään. Näennäisestä pienuudestaan huolimatta se on eu-roalueen viidenneksi suurin talous. Eurostatin arvion mukaan sen bruttokansantuote olisi nousemassa viime vuonna 678,5 miljardiin euroon. Sen talous onkin eri indikaattorien mukaan siirtynyt jo selvästi kasvu-uralle. Alankomaat pärjäsi hyvin myös Maailman talousfoorumin viimeisimmässä kilpailu-kykymittauksessa, nousten syksyllä 2015 julkistetussa katsauksessa kolme pykälää sijalle viisi.

Alankomaiden talous kasvoi viime vuonna 1.9 % ja kuluvalle vuodelle ennustetaan 2.1 % kasvua. Julkisen velan osuus BKT:sta on 66,8 %, ja ennusteiden mukaan se jatkaa edelleen laskusuuntaisena. Alankomaiden työttömyysprosentti on 6.6 %, mikä on EU-maiden keskiarvoon verrattuna varsin alhainen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että osa-aikatyö varsinkin naisten keskuudessa on Alankomaissa hyvin yleistä - työikäisistä naisista yli 70 % tekee osa-aikatyötä.

Yksityinen sektori optimistinen, kuluttajat varovaisempia

Yksityisen sektorin luottamus talouskehitykseen korreloi talouden tunnuslukujen kanssa, ja on sitä mittaavien indikaattorien mukaan kasvussa. Luottamus on vahvaa erityisesti palvelusektorilla ja rakennusalalla, mutta autokauppa sekä erityisesti kaivosala pitävät muista sektoreista poiketen näkymiä varsin heikkoina.

Kuluttajien luottamus taloustilanteeseen on sen sijaan edelleen varsin alhainen (-4), vaikka viimeisimmät tilastot osoittavat kotitalouksien kulutuksen olevan hienoisessa nousussa. Kulutusta ja tätä kautta talouskasvua on pyritty lisäämään kuluvalle vuodelle osoitetuilla, kokonaisuudessaan miljardin euron suuruisilla tuloveron alennuksilla. Lisäksi julkisen sektorin palkkoja on neljän vuoden tauon jälkeen tarkistettu ylöspäin. Myönteinen talouskehitys mahdollisti jo viime vuonna palkkoihin reilun 2,05 % korotuksen, ja kuluvan vuoden alusta palkat nousivat vielä 3 %.

Vientivoittoinen talous

Viennin osuus Alankomaiden BKT:sta on merkittävä, lähes kaksi kolmasosaa. Se onkin euroalueen kolmanneksi suurin vientimaa, jonka viennistä 66 % suuntautuu EU-maihin. Alankomaiden vienti kasvoi viime vuonna 3,4 %. Alankomaiden suurimmat kauppakumppanit ovat Saksa, Belgia, Ranska ja Iso-Britannia. Tullin mukaan Suomen kanssa käytävän kaupan osuus Alankomaiden viennistä ja tuonnista oli viime vuonna noin prosentin luokkaa.

Alankomaiden viennissä keskeisimmät tuoteryhmät ovat öljytuotteet (16,7 %), koneet ja laitteet (13,6 %), sähkökoneet- ja laitteet (8,5 %) sekä muovituotteet (4,5 %). Alankomaat tuo maahan öljyä (22,4 %), koneita ja laitteita (12,4 %), sähkölaitteita   (11,7 %) sekä kulkuneuvoja (4,6 %). Alankomaiden kautta kulkee myös valtava määrä tavarakauppaa; yli 100 neliökilometrin laajuinen Rotterdamin satama on Euroopan suurin ja maailman 11. suurin satama-alue. Syyttä ei satamaa ole nimetty Euro-portiksi.

Alankomaat Suomelle merkittävä kauppakumppani

Tullin tilastojen mukaan Alankomaat nousi vuonna 2015 Suomen neljänneksi suurimmaksi vienti-maaksi. Suomen viennistä lähes puolet (49 %) koostuu metallisektorin tuotteista kuten teräslevyvalmisteista, joiden osalta Alankomaat on Suomen ylivoimaisesti suurin vientikohde. Muita isoja tuoteryhmiä ovat öljytuotteet  (11,5 %), moottorit ja teollisuuskoneet (9,4 %) sekä kemialliset aineet ja tuotteet
(8,2 %).

Tuonnin osalta Alankomaat on ollut jo vuodesta 2008 lähtien Suomen viidenneksi suurin tuontimaa. Alankomaista tuodaan erityisesti malmeja ja metalliromua (18,7 %), kemiallisia aineita ja tuotteita (15,6 %), öljytuotteita (12,3 %), sähkökoneita ja –laitteita (12,2 %) sekä elintarvikkeita (10,6 %). Tullin mukaan välityskaupalla on kuitenkin merkittävä osuus kahdenvälisessä kaupassa.

Suomalaisyritykset Alankomaissa

Alankomaissa toimii useita kymmeniä suomalaisyrityksiä, ja läsnä ovat lähes kaikki merkittävimmät suomalaiset suuryritykset. Kilpailu on kuitenkin kovaa, ja markkinoille pääsy vaatii hyvää tuotetta ja perehtyneisyyttä markkinoihin. Alankomaissa jo toimivien yritysten edustajien viesti kuitenkin on, että markkinoille kannattaa tulla rohkeasti testaamaan omaa tuotetta. Alankomaiden yrityskulttuuri on varsin samanlainen, kuin pohjoismaissa, mistä johtuen suomalaisten on helppo toimia maassa. Alankomaalaisten suoruus voi vaatia totuttelemista, mutta toisaalta kansalaisten mieltymys ulkoilmaelämään, yksinkertaiseen ruokaan ja jopa silliin ja salmiakkiin voi taas tuntua tutulta. Arkkitehtuuria ja designia arvostetaan, ja pohjoismaalainen tyyli puhuttelee myös alankomaalaisia.

Ulkomaalaisia yrityksiä houkuttelee Alankomaihin sen keskeinen sijainti, avoin talous, dynaaminen yrityssektori sekä sen veropolitiikka, josta sitä on myös arvosteltu – mm. EU:n komissio on katsonut, että Alankomaiden Starbucksille myöntämät veroetuudet ovat valtiontukiin verrattavissa olevaa tukea. Alankomaat puolestaan katsoo toimivansa nykylainsäädännön mahdollistamin tavoin. Tulkintaerimielisyyksiä pidetään ongelmallisina, ja Alankomaat pitääkin tärkeänä OECD:n veronkiertoa estävien BEPS –suositusten toimeenpanoa myös EU:n jäsenmaissa. Yhtiövero on liikevaihdosta riippuen 20-25 %.

Alankomaiden markkinoista kiinnostuneita yrityksiä palvelevat mm. Netherlands Enterprice Agency (www.rvo.nl), Invest in Holland (www.investinholland.com) sekä Suomalais-hollantilainen kauppakamari (www.ftdg.eu).

Sisämarkkinoiden tehostamisen puolestapuhuja

Alankomaat toimii kevään 2016 EU:n puheenjohtajamaana. Yksi sen prioriteeteista on kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn kasvattaminen, joiden edistämisessä sisämarkkinoiden tehostamisella katsotaan olevan keskeinen rooli. Kotimaassa kilpailukykyä pyritään lisäämään julkisen sektorin roolia vähentämällä, sääntelyn keventämisellä ja lisäämällä yritysvetoista teollisuuspolitiikkaa keskittyen erityisesti ns. huippusektoreiden (high tech, kemia, energia, luova teollisuus, life sciences, logistiikka, kasvinviljely- ja teknologia, vesi, maatalous ja elintarvikkeet) tukemiseen.

EU:ssa kasvupotentiaalia nähdään erityisesti palveluiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisessä. Modernien Euroopan laajuisten liikenne-, energia- ja tietoverkkojen rakentaminen ja tutkimus- ja innovaatioyhteistyön edistäminen ovat samoin tärkeitä tavoitteita.

Tulosta

Päivitetty 13.4.2016


© Suomen suurlähetystö, Haag | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot